 |
| Vaikuttamisen keinoja | Kuvallinen versio |
Vaikuttamista voi katsoa myös laajemmin. Tämän osion sivuilla esitellään joitakin vaikuttamisen keinoja.
Sisältö:
Arjen valinnat
Julkinen keskustelu
Järjestäytyminen ryhmäksi
Päätöksentekoon osallistuminen
Kansalaistaitojen oppiminen
Arjen valinnat
Jo omilla teoillaan voi vaikuttaa. Esimerkiksi ostamiseen, kuluttamiseen ja ympäristöön liittyy päätöksiä, jotka ovat poliittista vaikuttamista arjessa. Haluatko ostaa kotimaassa vai ulkomailla valmistetun tuotteen tai tuotteen, joka pilaa vähemmän ympäristöä?
Arkipäivän elämään kuuluvilla valinnoilla ei välttämättä ole selvää ja nopeasti näkyvää vaikutusta yhteiskuntaan. Pienistä puroista kasvaa kuitenkin suuri virta. Jos tuhannet tai miljoonat ihmiset tekevät samat valinnat, sillä voi olla huomattava merkitys.
Arjen vaikuttamiseen kuuluu myös esimerkin näyttäminen ja tiedon jakaminen lähipiirissä oleville ihmisille.
Julkinen keskustelu
Sananvapaus ja mielipiteen vapaus ovat demokratian perusarvoja. Julkisen keskustelun herättäminen ja siihen osallistuminen on vaikuttamista. Välineenä voi olla esimerkiksi mielipidekirjoitus lehdessä tai vaikka mielenosoitus.
Julkisen kansalaiskeskustelun kautta nousee esiin asioita, joihin myös poliittisten päättäjien on otettava kantaa. Tuomalla esiin tärkeitä asioita kansalaiset voivat vaikuttaa siihen, mistä päättäjät kunnissa tai eduskunnassa päättävät.
Tiedotusvälineillä, kuten lehdistöllä ja televisiolla, on keskeinen asema siinä, mistä yhteiskunnassa keskustellaan. Tiedotusvälineet nostavat esiin myös kansalaisten esittämiä asioita. Vapaasti toimivat tiedostusvälineet pitävät yllä demokratiaan kuuluvaa keskustelua siitä, millainen yhteiskunnan pitäisi kansalaisten mielestä olla.
Järjestäytyminen ryhmäksi
Perustuslain mukaan Suomessa on kokoontumis- ja yhdistymisvapaus. Kansalaiset voivat kokoontua yhteen keskustelemaan heille tärkeistä asioista ja ajamaan yhteisiä tavoitteita.
Kansalaiset voivat myös vapaasti perustaa yhdistyksiä. Tätä vapautta käytetään ahkerasti. Suomessa on yli 100 000 yhdistystä.
Yhdistyksiä on hyvin monenlaisia, ja ne ajavat monenlaisia asioita. Yleisimpiä ovat urheiluseurat, kulttuuriyhdistykset, harrastuksiin liittyvät yhdistykset, poliittiset yhdistykset sekä paikallisiin asioihin keskittyvät yhdistykset.
Monilla yhdistyksillä, kuten raittiusyhdistyksillä, työväenyhdistyksillä tai naisten tasa-arvoa ajavilla yhdistyksillä on ollut merkittävä rooli Suomen historiassa.
Ryhmän ääni kuuluu paremmin
Kansanliikkeet, yhdistykset ja puolueet kokoavat ihmisiä vaikuttamaan yhdessä. Ryhmän mielipide kuuluu yleensä paremmin kuin yksittäisen ihmisen.
Myös yksittäinen kansalainen saa tukea ryhmästä. Esimerkiksi osallistuminen jonkin puolueen toimintaan avaa kanavia suoraan poliittiseen päätöksentekoon.
Kansalaisjärjestöt voivat tuoda esille mielipiteensä päättäjille ja vaikuttaa päätöksentekoon. Esimerkiksi kansalaisliikkeen perustaminen jonkin ajankohtaisen asian ympärille on usein nopea ja tehokas saada mielipide esille. Hallinnon ja päättäjienkin on helpompi toimia sellaisen yhdistyksen kanssa, joka edustaa usean ihmisen mielipidettä.
Päätöksentekoon osallistuminen
Kansalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon monilla tavoilla. Vaikuttaminen on usein tehokkainta silloin, kun päätöksiä vasta valmistellaan. Valmisteluvaiheessa päätettäväksi tuleviin asioihin voi vielä tehdä muutoksia.
Poliittisten päätösten valmistelun tekevät valtion ja kuntien virkamiehet. Ongelmana on usein, miten valmisteilla olevista asioista saa tietoa. Se vaatii kuntalaisilta ajankohtaisten asioiden seuraamista esimerkiksi tiedotusvälineistä. Päätösten valmisteluun kuuluu myös kansalaisten mielipiteiden kerääminen valmisteilla olevista asioista.
Kansalaisen roolit päätöksenteossa
Kansalaisen roolit päätöksenteossa ovat:
- aloitteen tekijä
- kuulemiseen osallistuja
- kokonaisvaltainen osallistuja
- palautteen antaja.
Kansalainen voi esittää ehdotuksia, aloitteita ja ideoita päättäjille ja hallinnolle. Yksittäinen kansalainen voi tehdä jostain kuntaa koskevasta asiasta kuntalaisaloitteen, joka on käsiteltävä kunnan päättävissä elimissä ja johon on annettava vastaus. Sen sijaan yksittäinen kansalainen ei voi tehdä lakialoitetta, sen voi tehdä vain kansanedustaja.
Kuulemiseen osallistuminen tarkoittaa, että asioiden valmistelun aikana hallinto kokoaa kansalaisten mielipiteitä. Niitä kerätään esimerkiksi pyytämällä lausuntoja eri kansalaisjärjestöiltä tai järjestämällä asiasta keskustelutilaisuus.
Kokonaisvaltainen osallistuminen tarkoittaa, että esimerkiksi kansalaisjärjestö on mukana miettimässä ja toteuttamassa yhdessä kunnan hallinnon kanssa kuntalaisille tärkeitä palveluita.
Palautteen antaminen tarkoittaa, että kansalaiset voivat esittää näkemyksiään jostakin tärkeänä pitämästään asiasta. Esimerkiksi kuntien Internet-sivulla on usein palautteen antamista varten oma sivunsa. Virkamiesten on otettava huomioon kansalaisilta saatu palaute.
Kansalaistaitojen oppiminen
Hyvin toimiva demokratia edellyttää, että kansalaiset tietävät, miten demokratia toimii. On myös tärkeää, että kansalaiset kykenevät arvioimaan vallankäyttöä ja tehtyjä päätöksiä. Tietoa voidaan lisätä koulutuksella.
Tärkeä tehtävä demokratian opettamisessa on kouluilla. Demokratian toiminnan periaatteet opetetaan kouluissa.
Myöhemmin opetusta aiheesta voi saada esimerkiksi kansalaisopistoissa ja työväenopistoissa.
Parhaiten demokratian toiminnan oppii kuitenkin osallistumalla itse. Esimerkiksi osallistumalla jonkin järjestön toimintaan, vapaaehtoistyöhön tai puoluetoimintaan oppii toimimaan muiden ihmisten kanssa erilaisten asioiden puolesta.
Tärkeitä kansalaistaitoja ovat myös esimerkiksi kyky ilmaista itseään puhumalla tai kirjoittamalla, neuvottelutaito sekä taito toimia yhdessä ja tehdä yhteistyötä muiden ihmisten kanssa. Niitä kaikkia voi harjoitella ja niihin voi saada opetusta.
Päivitetty 22.2.2007