Kansanvalta.fi - Koulutus ja kehittäminen

Koulutus ja kehittäminen

Hallinnon tulee järjestelmällisesti lisätä organisaatioiden ja henkilöstön valmiuksia toimia verkon erilaisissa ympäristöissä. Kun organisaatioilla ja yksittäisillä virkamiehillä on monipuolinen ymmärrys verkon tuomista toimintamahdollisuuksista, on mahdollista kehittää sellaisia strategisia linjauksia, joissa verkon hyödyt otetaan täysimittaisesti hallinnon tueksi.

Sosiaalisen median palvelujen aktiivinen käyttö omalla ajalla tukee työkäytön omaksumista. Virkamiesten oma-aloitteisuuden varaan ei kuitenkaan voida jättäytyä, vaan hallinnon organisaatioiden on tuettava henkilöstönsä oppimista järjestämällä koulutusta sosiaaliseen mediaan.

Koulutuksen keskeiset alueet ovat

Verkko uusien osallistumis- ja osallistamistapojen kenttänä
Sisällöntuotanto- ja vuorovaikutustaidot verkossa
Verkkoteknologiat ja yksittäiset palvelut
Turvallinen netin käyttö

Organisaation on nimettävä koulutuksesta vastaava taho ja osoitettava sille budjetti. On myös hyvä roolittaa organisaatiossa sosiaalisen median vastaava, joka huolehtii koulutustarpeiden tunnistamisesta ja ohjeistuksien ajantasaisuudesta.

Organisaatiossa nimetyn vastuuhenkilön on seurattava käytettyjen palvelujen kehitystä ja muutoksia toiminnan luonteessa ja käyttöehdoissa. Mikäli käyttöehdot muuttuvat sellaisiksi, että niitä ei voida hyväksyä, on oltava valmis lopettamaan profiilit kyseisessä palvelussa ja suunnattava toimintaa sopivampaan paikkaan.

Organisaatio päättää, onko sosiaalisen median vastaavan henkilön hyvä olla viestinnän ammattilainen, onko tehtävää mahdollista hoitaa oman toimen ohella ja kuinka suuren osan työajasta se saa viedä.

Kehittäminen ja tulevaisuuden palvelut

Sosiaalisen median palvelujen kehityssuuntia ovat käyttäjäntunnistuksen keskittyminen, syötteiden yhdistely sekä mobiilin internetin yleistyessä paikkatietoisten sosiaalisen sovellusten ja lisätyn todellisuuden palvelujen tarjonta.

Yhteinen käyttäjäntunnistus

Suuret internetyhtiöt ovat alkaneet tarjota tunnistautumispalvelujaan myös muiden sosiaalisen median palvelujen käyttöön.

Yhä useampaan verkkopalveluun voi kirjautua käyttäjäksi omilla Facebookin, Googlen, Yahoon tai Microsoftin tunnuksillaan (Facebook connect, Google login/Google Friend Connect, Yahoo Login, Windows Live ID ja OpenID). Tästä hyötyvät niin käyttäjät, joiden ei tarvitse muistella niin monia eri käyttäjätunnuksia ja salasanoja kuin pienempien verkkopalvelujen tarjoajat, joiden on helpompi houkutella uusia käyttäjiä. Suuret toimijat hyötyvät siitä, että niille kertyy tietoa asiakkaidensa muusta netin käytöstä.

Paikkatieto ja mobiili internet

Paikkatiedon (missä kiinteät asiat ovat) ja sijaintitiedon (missä liikkuvat asiat ovat) yhdistäminen on sosiaalisen median palvelujen nouseva trendi. Lähivuosina yleistyvät liikkuvat päätelaitteet, jotka tietävät esim. satelliittipaikannuksen tai matkapuhelinverkon solun tunnistuksen perusteella, missä ne ovat, mahdollistavat aivan uudenlaisia sosiaalisen median palveluja.

Hallinnon palveluja kehittäessä esimerkiksi täydennetyn todellisuuden tarjoamat mahdollisuudet on hyvä ottaa huomioon.

Tieto virtaa syötteinä palvelusta toiseen

Syötteet palvelusta toiseen lisääntyvät. Yhdessä palvelussa julkaistut päivitykset näytetään saman tien myös toisessa palvelussa sen mukaan millaisia ristiin kytkentöjä käyttäjä on omissa asetuksissaan tehnyt. (Esimerkiksi LinkedIn-profiilinsa voi asettaa julkaisemaan Twitter-päivityksensä ja YouTuben Active Sharing -ominaisuudella voi tiedottaa käyttäjätilinsä tapahtumista kuten julkaisemistaan uusista videoista tai kommenteistaan Facebookissa, Twitterissä ja Google Readerissa.)

Syötteet ovat yhä olennaisimpia keinoja ns. mashupien eli koostepalvelujen kehittämisessä.

Avoin data - viranomainen julkisen tiedon tuottajana

Organisaatioiden toiminnasta syntyy tietoa, jolle voisi olla käyttöä muillekin toimijoille. Avoimet rajapinnat mahdollistavat sen, että eri lähteistä saatavaa tietoa voi automatisoidusti käyttää osana uusia verkkopalveluita.

Hallinnon tulisi pohtia, voisiko sen keräämistä julkisista tietovarannoista tarjota kansalaisten käyttöön standardoidussa muodossa erilaisia syötteiden yhdistelmäpalveluja varten.

Viranomaisten tietokannoissa oleva ns. raakadata ei yleensä ole kiinnostavaa sellaisenaan, vaan jalostettuna, yhdistettynä muuhun tietoon.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi keväällä 2010 oppaan julkishallinnon avoimesta datasta. Opas kartoittaa suomalaiset tietovarannot ja neuvoo, miten julkinen data voidaan avata kaikkien ulottuville. (http://www.julkinendata.fi)

Esimerkkejä avoimen datan käytöstä
Tilannehuone.fi - palvelussa viranomaisten järjestelmistä saatavia 112info-hälytystietoja esitetään kartalla ja käyttäjien itselleen räätälöiminä tietokantahakuina. http://www.tilannehuone.fi/

ReittiGPS tuo Reittioppaan iPhone-puhelimeen. Ohjelma etsii GPS:n avulla käyttäjän nykyisen sijainnin ja hakee tiedon perusteella reittiehdotukset valittuun osoitteeseen. Ohjelmassa on epävirallinen tuki myös Tampereen ja Oulun seudun reittioppaille, mutta osaa ominaisuuksista tuetaan vain pääkaupunkiseudulla. http://sites.google.com/site/reittigps/

KATSAUS "Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle" http://www.kansanvalta.fi/ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi lisenssillä Creative Commons Attribution 1.0 Finland License.Teoksen uudelleenkäytön yhteydessä pitää mainita sekä kirjoittaja (Tuija Aalto) että tuottaja (Oikeusministeriö Demokratia- ja kieliasioiden yksikkö).Based on a work at http://www.kansanvalta.fi/.