Kansanvalta.fi

Mitä ovat demokratiaindikaattorit?
Demokratiaindikaattorit seuraavat suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä.

Indikaattorien aihealueita ovat:

• vaali- ja puoluedemokratia
• osallistuva demokratia
• järjestöosallistuminen
• käsitykset kansalaisuudesta ja omista vaikutusmahdollisuuksista
• asenteet poliittisia instituutioita ja toimijoita kohtaan
• informoidun kansalaisuuden kriteerit

Mihin aineistoihin demokratiaindikaattorit perustuvat?
Kattavat ja luotettavat demokratiaindikaattorit perustuvat laadukkaisiin kyselyaineistoihin ja rekistereihin.

Mihin demokratiaindikaattoreita tarvitaan?
Tiedolla demokratiasta on kysyntää. Kansalaiskeskusteluun tarvitaan selkeää ja luotettavaa tietoa, jonka avulla mielipiteenmuodostukselle ja kansalaisten omassa yhteiskunnallisessa toiminnassa tekemille päätöksille luodaan riittävän vankka pohja. Politiikan ja hallinnon päätöksentekijät kaipaavat tietoja, joilla on merkitystä yhteiskunnan kehittämisen ja konkreettisten ongelmien ratkomisen kannalta.

Demokratiaan liittyvien kysymysten joukossa on keskeisiä osa-alueita, joita ei voi kunnolla valaista ilman mitattavissa olevia suureita. Monet demokratiakeskustelulle tyypilliset kysymykset muotoillaan nimenomaan kvantitatiivisesti. Mitä kehitystrendejä kansalaisten demokratiaan liittyvissä asenteissa on havaittavissa? Kuinka suuri osa kansalaisista osallistuu niin kutsuttuihin ei-perinteisiin poliittisiin toimintamuotoihin? Kuinka edustavaa kansalaisten joukossa havaittu politiikkakielteisyys oikeastaan on?

Mitä demokratiaindikaattorit kertovat Suomen tilanteesta?
Tähän kysymykseen saa parhaan vastauksen perehtymällä yksittäisiin indikaattoreihin ja niistä laadittuihin kuvauksiin. Indikaattorit eivät vielä toistaiseksi sisällä kansainvälistä vertailua. Tiedämme kuitenkin, että monilla asenneindikaattoreilla mitattuna suomalaiset ovat kiinnittyneet poliittiseen järjestelmään melko vahvasti verrattuna muiden Euroopan maiden kansalaisiin. Toisaalta joillakin toiminnallisilla mittareilla mitattuna tilanne ei ole yhtä valoisa. Esimerkiksi äänestysprosenteissa Suomi on jo kauan sitten pudonnut EU-maiden keskikastiin tai sen alapuolelle.

Maailmanlaajuisesti asiaa voi arvioida sillä, miten Suomi sijoittuu ns. demokratiaindekseillä tehdyissä vertailuissa. Indeksit koskevat maiden ja niiden poliittisten järjestelmien yleisiä ominaisuuksia. Tällä perusteella Suomi on varsin demokraattinen maa.

Miten saatua aineistoa hyödynnetään?
Demokratiaindikaattoreita palvelevat tutkimusaineistot ja itse indikaattorit suunnitellaan siten, että ne palvelevat mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti suomalaisen demokratian pitkäaikaista ja jatkuvaa seurantaa. Perustavat demokratiaindikaattorit julkistetaan helppotajuisina ja tiiviisti selitettyinä kuvioina ja taulukkoina.

Suurelle yleisölle ja tiedotusvälineille tarkoitettujen raportointitapojen lisäksi kustakin perusaineistosta laaditaan tieteellinen pääraportti sekä suppeampia julkaisuja tieteellisiin aikakauslehtiin.

Kuka laatii demokratiaindikaattorit?
Indikaattorit ovat tutkijoiden valitsemia ja suuri osa niistä on myös tutkijoiden suunnittelemia. Eduskuntavaalien yhteydessä kerättävä pääaineisto sisältää kansainvälisen Comparative Study of Electoral Systems -hankkeessa sovitut tietosisällöt sekä muut erikseen sovittavat kansalliset osat. Kansainväliset yhteistyöverkostot ja kansanvälinen vertailtavuus ovat välttämättömiä työkaluja suomalaista demokratiaa tutkittaessa.

Kuka demokratiaindikaattorit rahoittaa?
Perusaineiston päärahoittajana toimii oikeusministeriö.

Demokratiaindikaattorihankkeen taustaa

Suomen demokratiaindikaattorit -hanke käynnistyi vuonna 2005 osana Matti Vanhasen I hallituksen Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Tutkijaryhmä laati oikeusministeriö julkaisusarjaan laajahkon teoksen Suomen demokratiaindikaattorit, joka sisälsi esitykset Suomessa käyttöön otettaviksi indikaattoreiksi. Tämän jälkeen oikeusministeriö on rahoittanut demokratiaindikaattoreiden vaatimien aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa ja indikaattoreiden raportointia ministeriön ylläpitämässä Kansanvalta.fi -portaalissa.

Nyt indikaattoreiden ylläpito- ja kehittämisvastuuta on siirretty Yhteiskuntatieteelliselle tietoarkistolle, joka julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia. Demokratiaindikaattoreilla on luonnollinen yhteys vaalitutkimukseen, koska monissa maissa nimenomaan kansalliset vaalitutkimukset tarjoavat pääaineiston kansalaisten poliittisen kiinnittymisen ja äänestyskäyttäytymisen seurannalle.

Vaalitutkimusportaaliin: http://fsd4.uta.fi/fi/