Kansanvalta.fi

Kun yhdysvaltalaiselta think tankeja laajasti tutkineelta James McGannilta kysyttiin, miten hän määrittelisi think tankin, oli vastaus kuulopuheen mukaan: "Kyllä sellaisen sitten tunnistaa, kun sellaisen näkee."

McGannin lause kertoo jotakin olennaista think tankeista – tutkimuslaitosten toimenkuvia, toimintatapoja, kokoa ja näköä on liki saman verran kuin itse think tankeja.

Ajatuspajat tutkivat politiikkaa

Arkikielessä think tankiksi nimitetään harhaanjohtavasti liki kaikkea opettajanhuoneen ideaillasta vakiintuneisiin valtiollisiin tutkimuslaitoksiin. Akateemisessa keskustelussa on yritetty tehdä rajatumpia määritelmiä, toistaiseksi melko kiistanalaisin tuloksin.

Yleistäen voi kuitenkin sanoa, että termillä think tank viitataan hallintoon tai politiikkaan liittyvää tutkimusta tekeviin organisaatioihin, tietynlaisiin voittoa tavoittelemattomiin tutkimusyhteisöihin, jotka toimivat ainakin näennäisen itsenäisesti suhteessa maan hallitukseen, poliittisiin puolueisiin ja erilaisiin painostusryhmiin.

Suomen kielellä think tankeja voi kutsua vaikkapa ajatuspajoiksi.

Arvioiden mukaan maailmassa on tällä hetkellä liki 3 000 think tankia. Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa niillä on varsin vakiintunut rooli päivänpoliittisen keskustelun muotoilijoina. Suomessa tilanne on toinen. Think tankeiksi luettavia organisaatioita on vain kourallinen, ja siksi niiden rooli poliittisessa keskustelussa on toistaiseksi varsin pieni.

Poleemista ja ideologista

Think tankeissa tehtävä tutkimustyö eroaa akateemisesta tutkimuksesta. Se on käytännönläheisempää ja pyrkii usein lisäämään tietoa jostakin ajankohtaisesta keskustelunaiheesta.

Se on poleemisempaa, nopeammin tuotettua ja usein myös selkeästi tiettyyn ajatusmaailmaan tai ideologiaan sitoutunutta. Think tankit tekevät ehdotuksia politiikan suunnasta, mahdollisista toimintatavoista. Ne pyrkivät selittämään vaikeasti ymmärrettäviä kokonaisuuksia ja tiivistämään tiedon hallittavaan muotoon.

Työn tarkoitus on rankasti yksinkertaistaen herättää ajatuksia, kysymyksiä ja keskustelua poliittisen päätöksenteon tueksi. Toisinaan think tankit pyrkivät myös tietoisesti vaikuttamaan politiikan suuntaan.

Kokeilu onnistui hyvin

Keskustelu think tankien juurruttamisesta osaksi suomalaista poliittista kulttuuria on kuitenkin käynnissä.

Tästä todistaa muun muassa, että Matti Vanhasen hallitus otti osaksi ohjelmaansa vuonna 2003 kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman, jossa asiaan tartuttiin. Käytännössä oikeusministeriön alaisena rahoitettiin kokeilu, jossa testattiin yhdentyyppisten poliittisia puolueita lähellä olevien think tankien toimintaa vuoden 2005 ajan.

Oikeusministeriö tarjosi yhdeksälle puolueita lähellä olevalle ja yhteiskunnallisen taustan omaavalle kansanopistolle ja sivistysjärjestölle rahallista tukea, jonka avulla näiden tuli synnyttää oman valintansa mukainen think tank -prosessi. Aiheena oli globalisaation ja suomalaisuuden suhde.

Hankkeen tarpeellisuuden perusteluna oli karkeasti muotoiltuna ajatus siitä, että think tankit kohentavat kansanvallan tilaa.

Think tankien toivottiin tuottavan uusia ideoita poliittiseen keskusteluun ja tarjoavan puolueille lisää perusteltuja vaihtoehtoja päätöksenteon ja ohjelmatyön tueksi. Koettiin, ettei poliitikoilla ole aikaa tärkeitten yhteiskunnallisten kysymysten taustoittamiseen ja että päätökset käsiteltävistä aiheista tehdään entistä enemmän jo virkamiesvalmistelussa – ei perusteellisen julkisen keskustelun tuloksena kansan valitsemassa eduskunnassa.

Kokeilu onnistui erilaisten think tank -toimintamuotojen kokeilussa hyvin. Sen avulla saatiin entistä konkreettisempaa tietoa siitä, miten samankaltaista toimintaa voidaan Suomessa kehittää ja minkälaista hyötyä siitä saattaisi olla.

Ajattelutyöstä pitää kertoa

Ministeriön kokeilu nosti esiin myös muutamia tulevaisuuden ajatuspajatyön kannalta keskeisiä seikkoja. Yksi näistä oli viestinnän merkitys.

Jotta think tankit todella vilkastuttaisivat julkista keskustelua ja tarjoaisivat vaihtoehtoja päätöksentekoon, on niissä tehdyn ajatustyön tuloksista osattava viestiä päätöksentekijöille, medialle ja tavalliselle kansalle. Muuten uutta luovat yhteiskunnalliset ajatukset jäävät ainoastaan think tank -joukon keskinäiseksi keskusteluksi. Työhön tarvitaan sekä koulutettua henkilökuntaa että taloudellisia resursseja.

Think tankien toisena tulevaisuuden haasteena onkin juuri rahan haaliminen. On toivottavaa, että tutkimusorganisaatiot onnistuvat luomaan itselleen riittävän laajan ja vakaan rahoituspohjan. Yhteen tai kahteen rahoittajaan tai yksittäisiin projektitukiin luottaminen saattaa pahimmassa tapauksessa kyseenalaistaa tehdyn työn riippumattomuuden ja luotettavuuden.

Päivitetty 24.8.2006