Kansanvalta.fi

Uudella lainsäädännöllä yritetään helpottaa kuntalaisten osallistumista luottamustehtäviin.

Toimiminen kunnallisena luottamushenkilönä, valtuutettuna, varavaltuutettuna, kunnanhallituksessa, lautakunnissa tai muissa kunnan toimielimissä on arvokasta työtä: luottamushenkilö pyrkii tässä toimessaan tekemään kunnan asukkaita hyödyntäviä päätöksiä ja ennen kaikkea, edustamaan kuntalaisia.

Luottamushenkilöt toimivat työssään vapaaehtoisesti ja vapaa-aikanaan. Toisinaan tämän vapaaehtoisuuden on ajateltu olevan haastavaa luottamustoimen kannalta. Kunnan tehtäväkenttä on laajentunut viime vuosina niin paljon, että nykyoloissa aktiivinen osallistuminen luottamustoimintaan vaatisi lähes kokopäivätoimista työskentelyä. Monelle oman ammatin ja työn sekä luottamustoimen yhdistäminen onkin miltei mahdoton tehtävä.

Muut maat Suomea edellä

Useissa maissa luottamustoimen tai poliittisen johtotehtävän hoitamista on pyritty helpottamaan erilaisin keinoin. Käytössä ovat esimerkiksi päätoimiset luottamushenkilöt, valtuustoryhmien tukeminen tai poliittisen johdon aseman korostaminen lainsäädännöllisin keinoin. Lainsäädännön kautta luottamustoimen hoitamisen edellytyksiä on pyritty nyt parantamaan Suomessakin. 

Eduskunnan käsittelyssä on tällä hetkellä kuntalain muutos (HE 8/2006), jossa ehdotetaan luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamista sekä ns. pormestarimallin mahdollistamista.

Mikäli eduskunta hyväksyy esityksen, saavat kunnalliset luottamushenkilöt uusia oikeuksia: heillä tulee olemaan mahdollisuus palkattomaan vapaaseen ansiotyöstään luottamustoimen hoitamista varten, kunta voi halutessaan tukea valtuustoryhmien toimintaa ja lisäksi kunnanjohtajan sijaan kunnat voivat ottaa käyttöön poliittisen johtajan, pormestarin.

Luottamushenkilöt tarvitsevat aikaa

Koska luottamustoimen hoitaminen on eräänlainen kansalaisvelvollisuus, on tärkeää, että luottamushenkilöillä on tätä tehtävää varten käytettävissä riittävästi aikaa. Lakiehdotuksen mukaan työnantajan tulisi myöntää työntekijälle palkatonta vapaata luottamustoimen hoitamista varten ja oikeuden voisi evätä ainoastaan työhön liittyvästä, perustellusta syystä.

Luottamustoimen hoitamiseen kuuluvat mm. toimielinten kokouksiin osallistuminen sekä kunnan määräämät muut tehtävät.

Nykyisessä kuntalaissa valtuustoryhmiä ei ole määritelty, vaikka ne käytännössä ovat olennainen osa kunnan luottamushenkilötoimintaa. Lakiehdotuksessa valtuustoryhmä määritellään ja sen voisi muodostaa vaikka vain yksi valtuutettu.

Lisäksi kunta voisi ehdotuksen mukaan tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa ja toimintaa, jolla edistetään kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Kunta voisi myöntää tukea mm. koulutukseen, antamalla ryhmien käyttöön kunnan tiloja, sihteeriapua, tietoyhteyksiä ja laitteita. Tuen myöntämisperusteet tulisivat olla yhdenvertaiset eri valtuustoryhmien välillä.

Pormestari ohjaamaan kuntia

Pormestarin valinnan mahdollistamisella pyritään parantamaan kuntien poliittista ohjausta. Pormestari olisi siis luottamushenkilö, joka korvaisi kunnanjohtajan. Pormestarin valitsee lakiehdotuksen mukaan valtuusto, mutta itse pormestarin ei välttämättä tarvitse olla valtuutettu. Pormestarin lisäksi voidaan valita apulaispormestareita kunnan toimintaa johtamaan. 

Kunnat voivat tukea luottamushenkilöidensä toimintaa myös muilla keinoilla. Esimerkiksi Turussa on tällä valtuustokaudella ollut päätoiminen kunnanhallituksen puheenjohtaja, joka saa palkkiota toimensa hoitamiseen ja voi siksi puheenjohtajakautensa ajaksi luopua ansiotyöstään.

Kunta voi lisäksi omien taloudellisten resurssiensa puitteissa tarjota luottamushenkilöille tietoliikenneyhteyksiä ja kokoustiloja. Lisäksi luottamushenkilöille maksetaan luottamustoimen hoitamisesta rahallista korvausta, joka vaihtelee kunnittain.

Uusien lainsäädäntöehdotusten toivotaan mahdollistavan sen, että luottamushenkilöt voivat kunnissa hoitaa luottamustointaan ja yhteisiä asioita entistä paremmin.

Lainsäädäntöuudistusten pyrkimyksenä onkin ollut varmistaa luottamustehtävien hoidon perusedellytyksiä. Niitä on valmisteltu sisäasiainministeriössä kunnallisen demokratian kehittämishankkeessa, joka on osa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa.

Päivitetty 12.8.2006