Kansanvalta.fi

Kunnat ovat osa julkista hallintoa. Ne ovat paikallistasolla toimivia hallinto-organisaatioita, joilla on kuitenkin itsehallinnollinen asema ja näin ne ovat valtion hallinnosta erillisiä organisaatioita, vaikkakin valtion keskushallinto ohjaa kuntien toimintaa lainsäädännön, rahoituksen ja informaatio-ohjauksen kautta. 

Lisäksi kunnat ja valtio huolehtivat yhdessä julkisista palveluista sekä kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta ja ennen kaikkea hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta.

Kuntien ja valtion suhteissa keskeistä on näiden välinen tehtävienjako, kustannustenjako, päätösvallan jako sekä valtion taholta kuntiin kohdistuva ohjaus ja valvonta.

Palveluihin riitettävä rahaa

Valtiolla ja kunnilla on tietty tehtävänjako julkisten palvelujen ja tehtävien hoitamisessa. Tiivistetysti tehtävänjakoa voidaan kuvata siten, että kuntien tulee huolehtia niille lailla säädetyistä tehtävistä ja valtionvalvonta taas kohdistuu siihen, että nämä tehtävät tulevat hoidetuiksi.

Kunnille voidaankin antaa tehtäviä vain laeilla ja tämä on turvannut kunnille suuremman liikkumavaran tehtävien hoitamisessa. Tehtävien hoito ja liikkumavara edellyttävät kuitenkin myös riittävää rahoitusta.

Kunta rahoittaakin suurimman osan toiminnastaan omilla tuloillaan, joihin kuuluvat kunnan tulovero ja muutamat muut verot, kunnan keräämät maksut, mahdolliset myyntitulot sekä tarvittaessa lainanotto.

Kuntien oma vastuu kasvanut

Koska valtio ei tänä päivänä enää ohjaa niin yksityiskohtaisesti kuntien toimintaa kuin aikaisemmin, on kuntien oma vastuu toiminnastaan ja tehtävistään kasvanut.

Tehtäviensä hoitamista varten kunta saa valtiolta kuitenkin myös valtionosuutta, jonka kunta käyttää sille kuuluvien tehtävien hoitoon.

Valtionosuuksien kautta valtio siis rahoittaa osan kuntien menoista ja lisäksi tasoittaa kuntien välisiä taloudellisia eroja, jotta kansalaiset eri puolella Suomea voivat saada samantasoiset palvelut.

Kunnat päättävät taloudestaan

Kunnat päättävät itse laajasti taloudestaan eli tulojensa käytöstä ja osin tulojen keruusta. Myös hallinnostaan yleisemmin kunnat päättävät itse ja samoin siitä, millä tavalla ne tuottavat niiden hoidettavaksi annettuja, laeilla määrättyjä palveluita.

Kunnanvaltuusto joutuukin pohtimaan, mikä on verojen oikea taso ja minkä suuruisia maksuja kerätään palveluista (mm. kunnan veroprosentista päättäminen) ja miten saadut tulot käytetään ja kohdennetaan.

Kun kuntien talouden perusongelmaksi on luonnehdittu niukkuutta, joudutaan tulojen käytön suhteen käymään usein arvokeskustelua ja priorisoimaan asioita. 

Tätä keskustelua varojen kohdentamisesta käyvät kunnan luottamushenkilöt ja luottamushenkilöelimet, pääasiassa kunnanvaltuusto hyväksyessään kunnalle talousarvion. Voimavarojen kohdentamiseen liittyvät päätökset eivät aina ole helppoja: kun palvelutarpeet kasvavat varoja nopeammin, olisi valintoja tehtäessä pohdittava entistä tarkemmin, minne varat olisi järkevintä kohdistaa, jotta toiminta ja palvelut tuottaisivat kuntalaisille parhaan mahdollisen hyödyn.

Lisää verkossa:
Kuntatalous [Kunnat.net]
Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot [Tilastokeskus]
Kuntatalous ja julkinen talous [Valtiokonttori]

Päivitetty 12.12.2006