Kansanvalta.fi

Globaaliksi kansalaisyhteiskunnaksi kutsutaan niitä kansalaisia ja kansalaisten järjestöjä, verkostoja ja yhteisöjä, jotka pyrkivät osallistumaan keskusteluun maailmanpolitiikan kysymyksistä ja vaikuttamaan päätöksentekoon.

Eräs globaalia kansalaisyhteiskuntaa yhdistävä tavoite on vallan palauttaminen kansanvaltaisille päätöksentekoelimille. Tällä tarkoitetaan erityisesti talouteen ”valunutta” valtaa, eli monikansallisten yritysten, sijoittajien jne. kasvanutta vaikutusvaltaa yhteiskuntiin ja kansainväliseen elämään.

Jotta kansalaisten yhteenliittymät voisivat vaikuttaa, niiden olisi päästävä paitsi varsinaisiin neuvottelupöytiin myös aidosti luomaan agendaa – eli vaikuttamaan siihen, mitkä asiat ja näkökulmat nousevat päätöksentekoon.

Järjestöjä, yhteisöjä ja verkostoja

Ei-valtiollisia, tunnettuja kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä ovat esimerkiksi Punainen Risti, Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch ja globalisaatiokriittinen Attac. Maailmanpolitiikassa tällaisia järjestöjä kutsutaan lyhenteellä NGO (Non-governmental organization). Näitä järjestöjä on laskutavasta riippuen kymmeniätuhansia, jopa 50 000. Myös monilla paikallisilla järjestöillä on nykyään kansainvälistä toimintaa.

Kaikki kansalaisjärjestöt eivät toimi täysin valtioista irrallaan, vaan saavat valtioilta tukea toiminnalleen ja toimivat yhteistyössä viranomaisten kanssa. Suomessa ulkoasiainministeriö rahoittaa muun muassa kansalaisjärjestöjen harjoittamaa kehitysyhteistyötä.

Perinteisten järjestöjen lisäksi maailmanpolitiikassa toimii runsaasti löyhiä yhteenliittymiä ja yhteisöjä, joilla ei välttämättä ole minkäänlaista perinteistä organisaatiota.

Tärkeitä yhteisöjä ovat asiantuntijoiden ja perehtyneiden kansalaisten epäviralliset verkostot. Esimerkiksi ilmastotutkijat tai genetiikan asiantuntijat muodostavat tiedeyhteisöjä, joiden näkemyksillä ja tutkimustuloksilla on vaikutusta näistä asioista käytävään keskusteluun. Keskustelu maailmankaupan vapauttamisesta on synnyttänyt runsaasti verkottuneita, epämuodollisia kansalaisliikkeitä.

Internet mahdollistaa uudenlaisten, maailmanlaajuisten virtuaaliyhteisöjen syntymisen. Median harhaanjohtavasti nimeämä ”globalisaation vastainen liike” taas koostuu hyvin erilaisista ja erimielisistäkin yksilöistä, ryhmistä ja järjestöistä. Yleensä nämä globalisaatiokriittiset liikkeet eivät niinkään vastusta globalisaatiota, vaan sen haitallisia lieveilmiöitä.

Globaaliin kansalaisyhteiskuntaan kuuluu myös media. Kansainväliset tiedotusvälineet välittävät reaaliajassa uutisia ympäri maailmaa. Media on maailmanpolitiikassakin tärkeä tiedonvälittäjä ja keskustelun herättäjä. Mutta taloudellisen voiton pohjalta toimivat suuret mediatalot saattavat olla myös uhka median moninaisuudelle: tiedonvälitys saattaa keskittyä harvojen käsiin.

Kansalaisilla sekä kykyä toimia että vaikutusvaltaa

Miten globaalin kansalaisyhteiskunnan jäsenet voivat vaikuttaa? Ensinnäkin globaalista kansalaisyhteiskunnasta tuodaan uusia asioita ja näkökulmia agendalle eli politiikan asialistalle. Vaatimus köyhien maiden velkojen anteeksiantamisesta on yksi esimerkki miten kansalaistoiminnalla on vaikutettu suuriinkin asiakokonaisuuksiin. Valtioiden sisällä kansalaistoimijat voivat yrittää vaikuttaa oman maansa kansainväliseen toimintaan.

Kansalaisjärjestöt ovat mukana päätöksentekoprosesseissa. Usein järjestöjen ääni kuuluu valtioiden välisissä sopimuksissa. Vuonna 1997 Ottawassa voimaan tullut miinasopimus oli merkittävältä osalta kansalaisjärjestöjen ahkeran kampanjoinnin tulosta.

Kansalaisjärjestöjen asiantuntemuksesta on huomattavaa apua päätöksentekijöille. YK:ssa kansalaisjärjestöillä on talous- ja sosiaalineuvostossa aloitteenteko ja puheoikeus. Kansalaisjärjestöt on myös huomioitu YK:n sihteeristössä ja useimmissa YK:n alajärjestöissä.

Kansalaisjärjestöillä on tärkeä  vahtikoiran rooli. Ihmisoikeusjärjestöt seuraavat, miten valtiot noudattavat ihmisoikeussopimuksia ja niiden täytäntöönpanoa. Lääkärit ilman rajoja -järjestö herättelee valtioita toimimaan humanitääristen kriisien välttämiseksi. Ympäristöjärjestöt jäljittävät vaarallisen huonokuntoisia öljytankkereita. Kansalaisjärjestöjen tehtävä on muistuttaa päättäjiä, mediaa ja kansalaisia vaietuista tai unohdetuista aiheista.

Tiedon tuottaminen on merkittävä poliittisen osallistumisen keino. Ilmastonmuutos on noussut politiikan asialistalle, sillä asiantuntijat ovat tutkimuksillaan ja puheenvuoroillaan lisänneet ihmisten tietoisuutta.

Ns. episteemiset yhteisöt eli asiantuntijoiden verkostot vaikuttavat merkittävästi siihen, miten ongelmat muotoillaan päättäjille. Ei ole lainkaan sama, ymmärretäänkö vaikkapa laiton siirtolaisuus ensisijaisesti turvallisuusongelmaksi tai sosiaaliseksi ongelmaksi.

Lisäksi kansainväliset kansalaisjärjestöt tekevät merkittävää kriisiapu- ja kehitystyötä. Ruotsissa jopa 85 prosenttia kehitysapumäärärahoista kulkee kansalaisjärjestöjen kautta.

Globaali kansalaisyhteiskunta ja edustuksellisuus

Keitä globaali kansalaisyhteiskunta sitten edustaa?  Ei ole olemassa ”kansaa”, jota globaalin kansalaisyhteiskunnan toimijat voisivat sanoa edustavansa. Kansalaistoimijat eivät myöskään ole poliittisessa vastuussa tekemisistään samaan tapaan kuin vaaleilla valitut päättäjät. Ensisijaisesti kansalaistoimijat rikastuttavat demokratiaan kuuluvaa avointa keskustelua.  

YK:n yleiskokousta voi pitää eräänlaisena maailmanparlamentin ituna. Siellä maiden edustajat keskustelevat ja hyväksyvät päätöslauselmia, jotka ovat suosituksia jäsenmaille. Aika ajoin on ehdotettu varsinaisen maailmanparlamentin luomista. Tällainen kansalaisten tai kansalaisjärjestöjen areena kytkeytyisi toteutuessaan jollain tavalla YK:hon.

Toinen idea on jonkinlaisen globaalin kansanäänestyksen järjestäminen. Tätä ovat kannattaneet lähinnä eräät kansainvälisen älymystön edustajat ja jotkin hyvin verkostoituneet kansalaisjärjestöt. Toistaiseksi niin maailmanparlamentin kuin globaalin kansanäänestyksen toteutuminen näyttää kaukaiselta.

Päivitetty 25.10.2006