Globaali demokratiaKuvallinen versio
Yhä useammat päätökset tehdään maailmanpolitiikan areenalla. Myös kansalaiset haluavat saada äänensä kuuluviin.

Maailmanpolitiikalla tarkoitetaan päätöksentekoa ja poliittista toimintaa, jonka vaikutukset ulottuvat laajimmillaan koko maailmaan.

Ihmisten elämää koskevia päätöksiä ei enää tehdä vain valtiollisella tasolla, vaan erilaisilla alueellisilla ja globaaleilla foorumeilla. Globalisaation myötä kansallisvaltioiden – ja samalla kansallisen edustuksellisen demokratian – rooli on heikentynyt. Yhteiskuntiin vaikuttavia päätöksiä tehdään kansallisen päätöksenteon ylä- tai ulkopuolella.

Maailmanpolitiikka on globaali areena, jolla myös yksityiset ihmiset ja kansalaisjärjestöt haluavat toimia ja vaikuttaa. Kansalaiset haluavat neuvotella asioiden tilasta eli säilyttää tai muuttaa maailmanpolitiikan todellisuutta. Kansalaisaktivistien asialistalla ovat olleet erityisesti ihmisoikeusasiat, ympäristökysymykset ja kansainvälisen talouden pelisäännöt.

Ketkä maailmanpolitiikassa toimivat?

Suvereenien valtioiden yläpuolella ei ole minkäänlaista ”maailman hallitusta”, joka voisi sanella miten niiden pitäisi toimia. Maailmanpolitiikka on perinteisesti ymmärretty nimenomaan valtioiden väliseksi toiminnaksi. Vallankäytön keskiössä ovat valtioiden poliittiset päättäjät, mutta myös agendaa luovat ja muokkaavat virkamiehet. Valtioiden välisillä voimasuhteilla on maailmanpolitiikassa edelleen keskeinen asema.

Valtioiden toiminta on hyvin monimuotoista. Se käsittää mm. YK:n ja EU:n kaltaisia ylikansallisia organisaatioita, kauppasopimuksia, sotilasliittoja ja eri maiden hallinnonalojen välisen yhteistyön. Tämä toiminta on lisääntynyt huomattavasti: 1800-luvun puolivälissä maailmassa pidettiin vuosittain pari kolme valtioiden välistä konferenssia – nykyisin niitä on tuhansittain.

Tyypillisiä valtioiden välisiä toiminnan muotoja ovat:

  • hallitustenväliset suhteet (poliittiset neuvottelut ja sopimukset jne.)
  • viranomaisten suhteet (esim. ministeriöiden yhteistyö, poliisiviranomaisten yhteistyö, virkamiesten kontaktit jne.)
  • ylikansallinen yhteistoiminta (esim. YK:n tai EU:n päätökset, jotka velvoittavat valtioita).

Maailmanpolitiikka ei ole kuitenkaan vain valtioiden harjoittamaa politiikkaa. Globaaliksi kansalaisyhteiskunnaksi voidaan kutsua niitä kansalaisia ja kansalaisten järjestöjä, verkostoja, liikkeitä ja yhteisöjä, jotka pyrkivät osallistumaan keskusteluun maailmanpolitiikan kysymyksistä.

Tyypillisiä globaalin kansalaisyhteiskunnan toimijoita ovat esimerkiksi kansainväliset ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt, jonkin tietyn asian ympärille muodostuvat kansalaisliikkeet, asiantuntijoiden ja tutkijoiden verkostot ja think tankit eli ajatuspajat. Lisäksi monet etupäässä valtioiden sisäiset kansalaisten järjestöt ja liikkeet pyrkivät vaikuttamaan kotimaansa kansainväliseen toimintaan.

Julkisten toimijoiden ja kansalaislähtöisten toimijoiden lisäksi maailmanpolitiikan areenalla toimii myös yksityisiä globaaleja toimijoita, kuten monikansallisia yrityksiä, tiedotusvälineitä ja kansainvälisiä pankkeja.

Mutkikkaita ja vaihtelevia suhteita

Maailmanpolitiikan ominaispiirteisiin kuuluu lisääntyvä monimuotoisuus ja mutkikkuus. Erilaisia toimijoita on paljon, ja niiden väliset suhteet ovat hyvin vaihtelevia. Valtiot ja kansalaisyhteiskunta ovat globaalissa politiikassa monin tavoin kytköksissä toisiinsa.

Valtioiden väliset ”viralliset organisaatiot” keskustelevat myös ”epävirallisten” kansalaistoimijoiden organisaatioiden kanssa. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöistä on tullut tärkeitä yhteistyökumppaneita hallitustenvälisille organisaatioille.

Nykyinen maailmanpolitiikka on siten monenlaisten toimijoiden areena. Poliitikot, virkamiehet, kansalaisaktivistit, toimittajat, uskontokuntien päämiehet, tiedemiehet, liike-elämän edustajat, Nobel-palkitut kirjailijat ja jopa tunnetut popmuusikot osallistuvat tavalla tai toisella maailmanpolitiikkaan.

He toimivat poliittisissa luottamustehtävissä, asiantuntijatehtävissä, monikansallisissa yrityksissä, maailmanlaajuisissa kansalaisjärjestöissä ja -liikkeissä, julkisissa viroissa, tutkimuslaitoksissa, suurissa tiedotusvälineissä ja epävirallisissa verkostoissa ja yhteisöissä. Kaikilla toimijoilla ei tietenkään ole samanlaisia vaikutusmahdollisuuksia.

Demokratian tarve maailmanpolitiikassa

Valtioiden tasolla demokratia toteutuu mm. kilpailuttamalla päättäjiä vaaleissa. Maailmanpolitiikassa tämä ei onnistu. Huolimatta suurvaltojen kiistattomasta vaikutusvallasta maailman asioihin, suomalaiset, afganistanilaiset tai kongolaiset eivät pääse äänestämään esimerkiksi Yhdysvaltain tai Venäjän presidentin vaalissa.

Maailmanpolitiikkaa arvostellaankin usein demokratiavajeesta. Toisin sanoen ihmiset kokevat, että heillä on vähän tai ei ollenkaan keinoja vaikuttaa päätöksentekoon. Erityisen heikossa asemassa ovat kehitysmaiden kansalaiset. Maailmanpolitiikka on monella tapaa erilaisten eliittien pelikenttä. Valtioiden päättäjät, virkamiehet, sijoittajat ja myös (rikkaan pohjoisen maailman) kansalaistoimijat kuuluvat ihmiskunnan hyväosaisimpiin.

Demokratian haaste kumpuaa yhteisistä ongelmista ja niiden ratkaisutarpeista. Merten saastuminen tai terrorismi on ongelma, jota maantieteelliset rajat eivät pidättele. Tämänkaltaisten  globaalien ongelmien hallinta vaatii yhteisiä pelisääntöjä ja päätöksiä. Kenellä pitäisi olla valtaa päättää vaikkapa maailman sademetsien suojelusta tai kansainvälisen ihmiskaupan estämisestä? Miten saataisiin aikaan maailmanlaajuisia, hyviä päätöksiä?

Maailmantalous (tai globaali talous) asettaa uudenlaisia haasteita valtioiden demokraattisille instituutioille. Globaalin kansalaisyhteiskunnan puolestapuhujat korostavat, että poliittisen ja taloudellisen vallankäytön muuttuessa globaaliksi, demokratiankin on muututtava maailmanlaajuiseksi. Ihmisille tärkeitä asioita halutaan käsitellä ja ratkoa kansanvaltaisilla areenoilla, kuten eduskunnassa tai Euroopan parlamentissa. Tässä mielessä monet poliitikot ja kansalaisaktivistit ovat samalla puolella.

Maailmanpolitiikalla tuetaan valtioiden sisäistä demokratiaa

Demokratian uskotaan edistävän niin valtioiden sisällä kuin maailmanpolitiikassa muita hyviä asioita, kuten vakautta ja vaurautta. Demokraattiset maat eivät sodi keskenään. Kansainvälisen yhteistyön syvetessä valtiot ikään kuin muodostavat yhteisön, jonka jäsenet jakavat arvoja ja päämääriä ja toimivat yhdessä niiden hyväksi. Tällaisia ovat esimerkiksi yleinen rauhankehitys ja aseidenriisunta. Erityisen tärkeä tavoite on ollut edistää  maailman naisten mahdollisuuksia osallistua täysivaltaisesti oman yhteiskuntansa elämään.

Näin maailmanpolitiikan kautta samalla ”levitetään” valtioihin demokraattisia toimintatapoja tai hyväksi koettuja arvoja. Esimerkiksi EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluu mm. kansanvallan ja oikeusvaltion periaatteiden sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien lujittaminen.


Lisää verkossa:
Global Finland [Ulkoministeriö]
Kepan verkkosivut
Maailma.net [OneWorld-verkosto]
Kansalaisten maailmannäyttämö [Tansanian ja Suomen kansalaisjärjestöjen hanke] 
YK:n globaalifoorumi kansalaistoimijoille (eng) [YK]

Päivitetty 25.10.2006