| EU-kansalaisen oikeudet | Kuvallinen versio |
Unionin kansalaisuuteen liittyy yhteisön lainsäädännön mukaan tiettyjä oikeuksia. Kansalaisuuteen liittyvät keskeisimmät oikeudet ovat EY:n perustamissopimuksen toisen osan mukaan:
EU-kansalaiset voivat hakea ja vastaanottaa työtä, tarjota ja vastaanottaa palveluja sekä sijoittautua toiseen jäsenvaltioon.
Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat yhteisön oikeusjärjestelmässä yleisiin oikeusperiaatteisiin. Yhteisöjen tuomioistuin on vuodesta 1969 soveltanut perusoikeuksia osana yhteisön oikeuden yleisiä oikeusperiaatteita.
Yhteisön oikeudessa perusoikeuksien sisältöä määrittävät yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen kannan mukaan toisaalta jäsenvaltioiden ”yhteiset valtiosääntöoikeudelliset perinteet” sekä toisaalta kansainväliset ihmisoikeussopimukset.
Sittemmin unionisopimuksen 6 artiklaan on kirjattu, että unioni pitää arvossa yhteisön oikeuden yleisinä periaatteina perusoikeuksia, sellaisina kuin ne taataan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisessä valtiosääntöperinteessä. Jäsenvaltioiden yhteinen valtiosääntöperinne perusoikeuksineen on sittemmin siis liitetty näin unionin oikeuteen.
EU:n perusoikeuskirja kokoaa yhteen EU:n kansalaisoikeudet sekä poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet. Perusoikeuskirjassa ei luoda uusia oikeuksia eikä laajenneta EU:n toimivaltuuksia.
Perusoikeuskirjan avulla on tarkoitus myös valvoa entistä paremmin kansallisten ja EU:n viranomaisten toimia, jotka liittyvät EU:n lainsäädännön antamiseen ja täytäntöönpanoon.
Perusoikeuskirja ei koske jäsenvaltioiden kansallista toimintaa. Niihin sovelletaan valtioiden omia lakeja ja perustuslakeja. Perusoikeuskirja ei ole vielä oikeudellisesti sitova asiakirja. Mikäli perustuslaillinen sopimus tulevaisuudessa tulee voimaan, perusoikeuskirjasta tulee oikeudellisesti sitova.
Kansalaisten oikeussuojaa EU-oikeudellisissa asioissa valvoo Luxemburgissa toimivat Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ja ensimmäisen asteen tuomioistuin.
Yksittäisen kansalaisen mahdollisuudet saattaa asiansa suoraan yhteisöjen tuomioistuinten tutkittavaksi ovat kuitenkin rajoitetut.
Ensinnäkin asian on oltava sellainen, että yhteisöllä on toimivalta puuttua siihen. Toiseksi kansalaisen puolesta toimii yleensä komissio, tai asia tulee Luxemburgissa toimivan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaistavaksi kansallisten tuomioistuinten esittämien kysymysten kautta eli juttu on käynnistettävä jäsenvaltion omissa tuomioistuimissa.
Komissiolle voi tehdä kantelun asiassa, jossa esimerkiksi kansalliset lainsäädäntö ja viranomaistoimet loukkaavat yksityisen EU-oikeudessa suojattuja oikeuksia.
Kantelun voi tehdä esimerkiksi tilanteessa, jossa direktiiviä ei ole implementoitu tai jäsenvaltion virmanomaisten toimenpiteet rajoittavat tavaroiden, palveluiden, pääoman tai ihmisten vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Kantelua ei tule tehdä esimerkiksi tavanomaisissa rikosasioissa, koska ne kuuluvat jäsenvaltioiden toimivallan piiriin, jolloin komissiolla ei ole mahdollisuutta puuttua asiaan.
Kantelu tehdään komissiolle ja se voidaan tehdä myös kunkin jäsenvaltion virallisella kielellä (esimerkiksi suomeksi tai ruotsiksi). Kantelun saatuaan komissio tutkii, onko jäsenvaltio jättänyt täyttämättä sille yhteisöoikeuden mukaan kuuluvan velvollisuuden. Jäsenvaltiolle annetaan tilaisuus esittää asiasta huomatuksensa ennen asian saattamista EY:n tuomioistuimeen.
Jos kiistakysymyksiä ei saada ratkaistuksi, komissio tai toinen jäsenvaltio voi nostaa perustamissopimuksen rikkomisen perusteella kanteen EY:n tuomioistuimessa. Jos tuomioistuin katsoo, että perustamissopimusta on rikottu, jäsenvaltion on korjattava tilanne viipymättä.
Mikäli sopimusta rikkonut jäsenvaltio ei noudata tuomioistuimen antamaa tuomiota, komissio voi saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi ja esittää laiminlyönnistä määrättävän kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon määrän.
Lisää Kansanvalta.fi:ssä:
Euroopan unioni
Lisää verkossa:
Sinun Eurooppasi – Kansalaiset [Euroopan komissio]
Unionin kansalainen ja hänen oikeutensa [Euroopan parlamentti]
Euroopan oikeusasiamiehen verkkosivut
Päivitetty 22.8.2006