| Kansalaisten oikeudet | Kuvallinen versio |
Perusoikeudet ovat yksilölle perustuslaissa turvatut perusarvot. Tällaisia perusarvoja ovat esimerkiksi oikeus elämään ja kansalaisten yhdenvertaisuus.
Perusoikeuksien kohdalla kyse on yksilön vapaudesta ja turvallisuudesta yhteiskunnassa. Demokraattisen valtion tehtävänä on turvata yksilön oikeuksia.
Perusoikeudet paikantuvat valtioihin. Yleismaailmalliset ihmisoikeudet sen sijaan viittaavat koko maailmaan ja ihmiskuntaan. Ihmisoikeus onkin kaikille ihmisille kansainvälisillä sopimuksilla tunnustettu arvo. Ihmisoikeus voi myös olla arvo, jonka tunnustamista maailman valtioilta vaaditaan.
Demokratiassa kansalaisuuden ytimen muodostavat juuri oikeudet.
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvat:
Perusoikeudet ja demokratia kuuluvat erottamattomasti yhteen. Ilman sananvapauden turvaamaa vapaata kansalaiskeskustelua sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapauden turvaamaa kansalaistoimintaa ei voisi olla toimivaa demokratiaa.
Kansalaisten osallistumisoikeudet ovat olennainen osa perusoikeuksia ja ne muodostavat samalla demokratian perustan. Osallistumisoikeudet takaavat sen, että kansalaiset ovat eri tavoin mukana tekemässä yhteiskunnallisia päätöksiä.
Hyvinvointioikeuksilla eli sosiaalisilla ja sivistyksellisillä oikeuksilla luodaan ihmisille edellytyksiä toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.
Kansanvallassa mikään vallan käyttö ei voi olla rajatonta. Perusoikeuksien keskeinen tehtävä on määrittää nämä oikeutetun vallan käytön rajat.
Useat perusoikeudet, kuten syrjinnän kielto ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, turvaavat yksilöitä ja vähemmistöjä sorrolta ja mielivallalta. Toisaalta kokemukset osoittavat, että yksilön perusoikeudet voivat toteutua kattavasti vain kansanvaltaisessa poliittisessa järjestelmässä.
Lisää verkossa:
Suomen perustuslaki [Finlex.fi]
YK:n peruskirja [YK:n alueellinen tiedotuskeskus]
Päivitetty 4.9.2006