VerkkovaikuttaminenKuvallinen versio
Verkkovaikuttaminen tarkoittaa mm. tietoverkoissa tapahtuvaa kansalaiskeskustelua ja päätöksentekoa.

Verkkovaikuttaminen tai verkkodemokratia on kansalaistoimintaa, joka tapahtuu uuden tekniikan avulla. Ihmiset esimerkiksi keskustelevat, äänestävät ja luovat sisältöjä internetissä. Erittäin suosituksi on tullut nimen kirjoittaminen netissä olevaan adressiin jostakin asiasta. Kännyköiden tekstiviesteillä järjestettyä mielenosoitusta voi sitäkin pitää verkkovaikuttamisena. 

Hyvä verkkopalvelu kertoo, miten se kytkeytyy viralliseen päätöksentekoprosessiin. Kansalaiselle on siis koko ajan selvää, miten hänen toimintansa varsinaiseen päätöksentekoon vaikuttaa.

Sähköiset kuulemismuodot etsivät muotoaan

Julkisen hallinnon verkkopalvelut poikkeavat sisällöltään ja käyttötarkoitukseltaan toisistaan. 

Sähköinen kuuleminen tarkoittaa internetin kautta tapahtuvaa kansalaisten kuulemista. Millaisia kanavia verkossa on julkiseen päätöksentekoon osallistumiselle?

Otakantaa.fi-palvelusta on tarkoitus rakentaa valtionhallinnon yhteinen sähköinen kuulemiskanava ja -paikka. Ministeriöiden ja kuntien kotisivuilla tarjotaan vaihtelevasti kansalaisille mahdollisuuksia ottaa kantaa valmisteilla oleviin päätöksiin. Sähköisiä kuulemismenettelyjä siis kehitellään parhaillaan. Korkean teknologian maa Suomi ei ole ainakaan vielä edelläkävijä verkkovaikuttamisessa.  

Yleensä kuntien sivuilta löytyy ainakin jonkinlainen sähköinen palaute- tai aloitekanava, jolla voi lähettää viestinsä kunnan päätöksentekijöille. Hyvä verkkopalvelu kertoo käyttäjälleen, mihin tarkoitukseen palautekanavaa voi käyttää ja miten kiinteästi palvelu on osa päätöksentekoa.

Verkossa tapahtuvan keskustelun ei tarvitse olla pelkästään kansalaisten keskinäistä. Päättäjät ja valmistelevat virkamiehet voivat halutessaan ottaa osaa ja ohjata sitä. Hyvää palvelua on kertoa, miten keskustelun antia hyödynnetään asioiden valmistelussa. 

Keskusteluja, palautteita, aloitteita verkossa

Kysymyspalsta on tyypillinen palautteen antoa tukeva sähköinen käytäntö. Niitä on sekä alue- että paikallishallinnon tasoilla.

Kunnissa kysymyspalsta on yleisesti käytössä oleva palautekanava kuntalaisille kunnan kotisivuilla. Kysymyspalstan kautta voidaan esittää kysymyksiä tai antaa palautetta mistä tahansa kuntaa koskevasta asiasta. Suurissa kaupungeissa eri hallinnonaloilla voi olla myös omia kysymyspalstojaan.

Palstan toiminnasta vastaa tavallisesti verkkotoimitus, joka tehtävänä on koota palaute, toimittaa se asianosaiselle luottamus- tai virkahenkilölle sekä julkaista julkisiksi tarkoitetut kysymykset ja vastaukset. Useimmiten kysymykset on osoitettu kunnan virkahenkilöille.

Läänintasolla esimerkiksi Itä-Suomen lääninhallituksella on verkossa foorumi, jonka kautta kansalaiset voivat olla yhteydessä lääninhallitukseen. Osallistuminen tapahtuu sähköisellä kysymys/palautelomakkeella, jossa on avointa tekstitilaa kommentille. Myös tiehallinnolla on lääninhallituksen käytäntöä vastaava palaute- tai kysymyslomake.

Keskustelufoorumeissa vaihdetaan näkemyksiä

Ministeriöiden tai kuntien kotisivuilla voi olla pysyviä, avoimia foorumeita, jonne toivotaan kansalaiskeskustelua hallinnonalaan liittyvistä kysymyksistä.

Suomessa ministeriöt järjestävät vaihtelevasti kotisivuillaan väliaikaisia ja rajattuja nettikeskusteluja aiheista joista ne haluavat kuulla kansalaisten mielipiteitä. Keskustelu on auki jonkin aikaa, ja asiasta vastuussa oleva virkamies kerää saadut kommentit valmistelutyön avuksi. Yleiskeskustelun lisäksi lainvalmistelija voi pyytää kommentteja johonkin täsmälliseen kysymykseen.

Keskusteluun saattavat ottaa osaa myös virkamiehet tai poliittiset päätöksentekijät. Esimerkiksi Helsingin kaupungin joukkoliikennelautakunnan vuorovaikutteinen keskustelupalsta on ollut toiminnassa vuodesta 2000. Keskustelupalstan perusajatuksena on, että asukkaat voivat etukäteen keskustella valituista lautakunnan päätettäviksi tulevista asioista.

Lisää Kansanvalta.fi:ssä:
Osallistuva ennakointi
Lisää verkossa: 
Otakantaa.fi [Oikeusministeriö]

Päivitetty 10.10.2006