NeuvostotKuvallinen versio
Neuvostot ovat yhteistyöelimiä erityisryhmien ja hallinnon välillä. Neuvostot ovat myös asiantuntijaelimiä.

Tyypillisiä neuvostoja ovat vammais- ja vanhusneuvostot. Neuvostojen kautta erityisryhmien kannalta tärkeät kysymykset pääsevät paremmin päättäjien asialistalle.

Neuvostot toimivat viranomaisten, vammaisjärjestöjen, vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa yhteistyöfoorumina. Vammaisneuvostot ovat olleet mukana luomassa kunnille esimerkiksi vammaispoliittisia ohjelmia.

Valtakunnallinen vammaisneuvosto on viranomaisten sekä vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaelin. Neuvoston työhön kuuluu yhteiskuntapolitiikan suunnittelua, kehittämistä ja toteuttamista vammaisten henkilöiden elinoloihin ja hyvinvointiin vaikuttavissa asioissa.  Neuvosto toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä.

Kunnat päättävät vanhusneuvoston tarpeesta

Vanhusneuvosto on ikäihmisten, kunnan viranomaisten, vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen sekä muiden ikäihmisten parissa toimivien tahojen pysyväisluontoinen yhteistyöelin. Vanhusneuvoston asettaminen on suomalaisille kunnille vapaaehtoista.

Vanhusneuvoston keskeisiä toimintamuotoja ovat aloitteiden ja esitysten tekeminen. Se antaa lausuntoja vanhuksia ja heidän elinolojaan koskevissa asioissa. Neuvosto seuraa myös eri hallinnon aloilla tapahtuvaa toimintaa ikäihmisten näkökulmasta.

Vanhusneuvostot ovat neuvoa-antavia yhteistyöelimiä. Niillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa. Yleisimmin vanhusneuvoston asettaa kunnanhallitus valtuustoaloitteen seurauksena. Neuvoston toimikausi on pääsääntöisesti kaksi tai neljä vuotta.


Lisää verkossa:
Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE
Vanhusneuvostot [Suomen Kuntaliitto]

Päivitetty 10.10.2006