Itse tehty julkisuusKuvallinen versio
Vetoomusten, flaijereiden tai verkkosivustojen kautta hankitaan huomiota omalle asialle. Uudet mediat antavat tilaa ruohonjuuritason tiedonvälitykselle.

Mielipiteensä saa nykyään kuuluville myös joutumatta perinteisten medioiden armoille. Sähköisten julkaisuvälineiden yleistyminen on helpottanut ihmisten välistä suoraa yhteydenpitoa. Itse tehtyä julkisuutta ovat myös esimerkiksi yhteisöjen verkkosivut, blogit tai kadulla jaettavat lentolehtiset eli flaijerit.

Nimiadressi kertoo tuen määrästä

Perinteisiä keinoja kansalaismielipiteen esiin tuomiseksi ovat adressit ja vetoomukset päättäjille ja erilaiset ”karvalakki-” ja ”lastenvaunulähetystöt”. Adressi osoittaa, että moni ihminen tukee ajettavaa asiaa. Adressin luovutus osoittaa joukkovoimaa ja on samalla suoraa yhteydenpitoa päättäjiin.

Sähköinen viestintä on tehostanut nimien keräämistä www-lomakkeilla ja sähköpostilla. Monet kansalaisjärjestöt keräävät verkkosivuillaan nimiä kuukausittain vaihtuviin vetoomuksiin. 

Nimiadressin kerääjän kannattaa muistaa, että

  • mitä enemmän nimiä, sitä tehokkaampi adressi.
  • nimen kirjoittamiselle tulee antaa hyvä syy selkeästi ja perustellusti. Kukaan ei allekirjoita paperia, jonka tarkoitus jää epäselväksi.
  • adressin vastaanottaja pitää olla valittu ja tiedossa myös nimensä kirjoittaville. Vastaanottajaksi kannattaa valita korkein asiasta päättävä taho.
  • ulkoasulla on merkitystä. Adressi kannattaa pitää siistinä vastaanottajalle asti.

Uusia viestintätapoja

Omien verkkosivujen pystyttäminen, nettifoorumit ja -keskustelupalstat tarjoavat paikkoja tuoda omaa mielipidettään esille. Internet on luonut ihmisille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia olla suoraan yhteydessä toisiinsa.

Ruohonjuuritasolta syntyy jatkuvasti erilaisia julkaisuja. Yksityisten ihmisen blogit eli verkkopäiväkirjat ovat osoittautuneet suosituiksi. Demokraattinen yhteiskunta tarvitsee tällaista kansalaisten tarpeista lähtevää viestintää.

Omia julkaisuja tekevien kannattaa pitää mielessä, että lait koskevat niin valtakunnallisia lehtiä kuin pienjulkaisujakin. Mitä tahansa ei sananvapauden nimissä saa julkaista tai väittää.

Internetissäkin tekijät ja julkaisijat ovat viime kädessä rikoslaillisessa vastuussa – asiattomasta kirjoittelusta voi saada esimerkiksi kunnianloukkaussyytteen. Tarvittaessa viranomainen voi jopa sulkea verkkosivut. Useimmiten verkkosivuja ylläpitävä tekninen taho puuttuu kyseenalaisiin sivuihin jo ennen viranomaisten sulkemiskäskyä.


Lisää verkossa:
Adressit.com  

Päivitetty 22.8.2006