Valtioneuvosto asettaa uuden kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) neljäksi vuodeksi (2012-2016)

Parhaillaan oikeusministeriö kartoittaa kansalaisyhteiskunnan edustajien kiinnostusta olla mukana KANEssa. Oikeusministeriö valitsee neuvottelukunnan jäsenet helmikuun 2012 aikana. Oikeusministeriön alainen KANE edistää yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja viranomaisten välillä.

Neuvottelukunnan kokoonpano

KANE koostuu kansalaisyhteiskunnan, tutkimuksen, ministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton edustajista.

Valtioneuvoston asetuksen (269/2007) ja sen 3 §:n muutoksen mukaisesti KANEssa on kansalaisyhteiskunnan edustaja keskeisistä lapsi- ja nuorisojärjestöistä, liikunta- ja urheilujärjestöistä, sosiaali- ja terveysjärjestöistä, yrittäjäjärjestöistä, sivistys- ja kulttuurijärjestöistä, ympäristö- ja asukasjärjestöistä, ihmisoikeus- ja tasa-arvojärjestöistä, vähemmistö- ja maahanmuuttajajärjestöistä sekä vapaan kansalaistoiminnan piiristä.

Ministeriöistä neuvottelukunnassa edustettuina ovat ulkoasiainministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö.

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 19 muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi neuvottelukuntaan voidaan perustaa jaostoja ja työryhmiä. KANEn sihteeristö toimii oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikössä.

Lisätietoa:

Erikoissuunnittelija Niklas Wilhelmsson, oikeusministeriö, puh. (09) 1606 7966
Suunnittelija Maria Wakeham, oikeusministeriö, puh. (09) 1606 7699
Ministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@om.fi.

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokous Köningstedtin kartanossa 31.8.2011 

KANEn kauden 2008-2011 viimeisessä kokouksessa käsiteltiin seuraavalle KANElle toimitettavaa testamenttia ja käytiin läpi työryhmien ja jaostojen ajankohtaisia kuulumisia.

Saila Tykkyläinen esitteli osallisuusjaoston tekemän väliarvioinnin vapaaehtoistoiminnan teemavuodesta. Arvioinnin mukaan teemavuoden tavoitteet on saavutettu tähän mennessä hyvin, tapahtumat ovat onnistuneet ja medianäkyvyys on ollut hyvä. Viestintä koettiin onnistuneeksi niin visuaalisesti kuin sisällöllisestikin.

Tutkimusjaoston puheenjohtaja Aaro Harju kertoi 16.9. olevan tutkimusjaoston viimeinen kokous. Kokouksessa tehdään arvio jaoston toiminnasta ja keskustellaan joulukuussa järjestettävästä seminaarista. Seminaarissa käsitellään suomalaisen yhteiskunnan konfliktien sietokykyä. Seminaarin järjestelyissä ovat tutkimusjaoston lisäksi mukana Valtiotieteellinen yhdistys, Jyväskylän yliopiston maisteriohjelma sekä Kansalaisyhteiskuntapolitiikka-lehti.

Verojaoston puheenjohtaja Stefan Mutanen kertoi verohallinnon ohjeistusten täsmennyksen valmistuneen kesällä ja jaoston järjestöjäsenten laatineen muistion verovähennysoikeuden laajentamisesta yleishyödyllisten yhdistyksille annettaviin lahjoituksiin. Lahjoitusten verovähennys-oikeuden laajentaminen on tosin vastatuulessa, sillä hallitusohjelmassa on otettu asiaan negatiivinen kanta.

Niklas Wilhelmsson kertoi vuonna 2011 ensimmäistä kertaa jaettavasta Demokratiapalkinnosta. Palkinnon teema vaihtelee vuosittain, tänä vuonna palkinto päätettiin yhdistää vapaaehtoistoiminnan teemavuoteen. Palkinnon arvo on yhteensä 10 000 € ja sen tulee saamaan viisi eri toiminnanmuotoa tai toimijaa. Palkinnot jaetaan 8.12. järjestettävässä vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaarissa. Lisäksi palkituista tehdään lyhyet insertit, jotka näytetään Ylen Ykkösen Aamu-tv:ssä viikon 48 aikana.

Niklas Wilhelmsson kertoi, että oikeusministeriössä aletaan valmistella säätiölain uudistusta. Työryhmä koostuu lähinnä asiantuntijoista ja säätiöstä. Lisäksi perustetaan laajempi seurantaryhmä, johon toivotaan myös yksi järjestöjen edustaja seuraamaan lain vaikutuksia.

Keskusteltiin kuntalain kokonaisuudistuksesta. Inga Nyholm kertoi tilanteen muuttuneen sikäli, että uudistus tulee osaksi kuntauudistusta, jonka valmistelu tehdään tämän syksyn aikana. Uudistuksessa keskeisiä ovat osallisuus- ja demokratiakysymykset.

Puheenjohtaja Riitta Särkelä kertoi Miina Sillanpään säätiön lähettämästä kirjeestä KANElle. Kirjeessä säätiö tiedustelee KANEn halukkuutta tukea esitystä uudesta liputuspäivästä kansalaisvaikuttamisen kunniaksi. KANE päätti tukea esitystä.

Lopuksi työstettiin seuraavalle KANElle toimitettavaa testamenttia työryhmissä. Ryhmien teemoja olivat KANElta keskeneräisiksi jääneet asiat, vaikuttamisen välineet ja hallitusohjelmakirjaukset. Ryhmäpohdintojen sekä niistä käydyn keskustelun pohjalta laaditaan erillinen dokumentti seuraavaa KANEa varten.

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokous oikeusministeriössä 10.5.2011

Kokouksessa arvioitiin KANEn mennyttä toimikautta, keskusteltiin verovaikuttamiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista ja esiteltiin jaostojen viimeisimmät kuulumiset. Lisäksi pohdittiin KANEn tulevaisuudennäkymiä tavoitteiden, toiminnan ja kokoonpanon suhteen.

Karoliina Tikka esitteli vapaaehtoistoiminnan vuoden tapahtumia. Maailma Kylässä festivaaleilla 28.-29.5. järjestetään keskusteluja vapaaehtoistoiminnasta ja KANEn paneeli vapaaehtoistoiminnan kansantaloudellisesta merkityksestä. 15.-17.9. järjestetään messutapahtuma, joka sisältää työpajoja ja seminaareja. Yksi päivä on varattu suurelle yleisötapahtumalle. Tikka kertoi, että demokratiapalkinnon painopisteenä on tänä vuonna vapaaehtoistoiminta ja palkinnon tiimoilta on kaavailtu yhteistyötä YLEn kanssa.

Aaro Harju kertoi kansalaisyhteiskuntatutkimuksen bibliografian olevan sähköisessä muodossa Jyväskylän yliopiston ylläpitämässä Kansalaisyhteiskuntatutkimuksen portaalissa. Harju kertoi myös, että syksylle on suunnitteilla seminaari poliittisesta vihakulttuurista.

Pia Tornikoski esitteli Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n tutkimusta, jossa selvitettiin järjestöjen mahdollisuuksia hankkia toiminnalleen rahoitusta sekä kansalaisten mielipiteitä lahjoitusten antamisesta. Tutkimustulokset kertovat, että lahjoituksen verovähennysoikeus todennäköisesti kasvattaisi sekä lahjoittajien määrää että lahjoitusten suuruutta.

Saila Tykkyläinen esitteli valtiovarainministeriön laatiman muistion verovähennysoikeuden laajentamisesta järjestöille tehtäviin lahjoituksiin. Keskustelussa todettiin muistion esittelevän lähinnä vähennykseen liittyviä ongelmia ja jättävän myönteiset puolet huomiotta. Verojaoston järjestöjäsenille annettiin tehtäväksi laatia muistio, jossa esiteltäisiin verovähennysoikeutta puoltavia seikkoja ja mahdollisia ratkaisuja valtiovarainministeriön muistiossa esitettyihin ongelmakohtiin. Tykkyläinen kertoi lisäksi verojaoston käsittelyssä olleesta verohallinnon laatimasta luonnoksesta yleishyödyllisten yhteisöjen verotusohjeen täsmentämisestä. Tavoitteena on lähettää täsmennykset lausuntokierrokselle viikon 19 loppuun mennessä.

Kokouksessa arvioitiin KANEn mennyttä kautta tavoitteiden, toimintatapojen ja tulosten osalta. Keskustelussa nousi esiin tarve selkiyttää neuvottelukunnan roolia ja tavoitteita tulevalla kaudella. Toimintatavat koettiin onnistuneiksi, ja erityistä kiitosta annettiin määräaikaisille työryhmille. Toiminnan tuloksiin oltiin pääosin tyytyväisiä, joskin huomautettiin, ettei verotukseen ja tutkimukseen liittyvät asiat ole edenneet toivotun aikataulun mukaisesti.

Niklas Wilhelmsson esitteli KANEn loppuarviointia koskevan Webropol-kyselyn tuloksia. Kyselyssä KANEn suurimmiksi onnistumisiksi nostettiin hallinnon ja kansalaisjärjestöjen keskinäisen vuoropuhelun paraneminen ja kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuden tukeminen. Jatkossa toivottiin parempaa tiedonkulkua neuvottelukunnan ja jaostojen välille. Keskusteltiin myös KANEn tulevasta kokoonpanosta ja toivottiin, että siinä toteutuisi mahdollisimman kattava järjestökentän edustus.

Asialista 2/2011

Kanen hallitusohjelmatavoitteet uudelle hallituskaudelle

KANE:n päätavoitteet hallitusohjelmaan 2011-2015:

1. Hallitusohjelmaan sisällytetään oma kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja kan-salaisvaikuttamisen edistämistä koskeva kokonaisuutensa.
2. Kansalaisyhteiskunnan ja julkisen vallan vuorovaikutusta ja kansalaisyhteiskunnan toi-mintaedellytyksiä vahvistetaan. Asetetaan Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelu-kunta KANE toimikaudelle 2011-2015.
3. Vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan tietopohjaa osoittamalla Jyväskylän yliopistolle kansalaisyhteiskunnallisen tutkimuksen valtakunnallinen tehtävä.
4. Valmistellaan demokratia- ja kansalaisyhteiskuntaselonteko. Osana selontekoa seura-taan hallituskaudella valmisteltavan kansalaisyhteiskuntasitoumuksen toteutumista ja vaikutuksia.
5. Valmistellaan julkisen vallan laaja kansalaisyhteiskuntasitoumus.
6. Opetussuunnitelmia uudistettaessa kehitetään koulujen demokratiakasvatusta tukemaan nykyistä paremmin nuorten osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta sekä politiikan luku-taitoa.

KANEn hallitusohjelmatavoitteet 2011-2015

KANEn hallitusohjelmatavoitteet 2011-2015 tiivistelmä

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokous Pihapaviljongissa 16.11.2010

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokouksessa 16.11.2010 Pihapaviljongissa käsiteltiin työ- ja elinkeinoministeriön yhteiskunnallista yritystä käsittelevän työryhmän järjestöjaoston alustavaa ehdotusta, kansalaisyhteiskuntasitoumustyöryhmän loppuraporttia, verkkomuotoisista yhteisöistä tehdyn selvityksen tuloksia, KANEn tutkimusjaoston esityksiä ja vapaaehtoistoiminnan teemavuotta.

Riitta Särkelä esitteli työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toimivan yhteiskunnallisen yrityksen työryhmän järjestöjaoston alustavia esityksiä. Samalla käytiin läpi aamupäivällä järjestöille pidetyn Yhtiöittämisestä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen? kuulemistilaisuuden antia.

Kansalaisyhteiskuntasitoumustyöryhmän puheenjohtaja Heikki Kukkonen esitteli työryhmän loppuraportin ja sen esitykset kansalaisyhteiskuntasitoumuksen valmisteluun. Neuvottelukunta hyväksyi esitykset sellaisinaan.

Lasse Laaksonen ja Leo Stranius esittelivät verkkomuotoisista yhteisöistä tehtyä selvitystä. Neuvottelukunta keskusteli esityksistä. Selvitys avataan julkiseen verkkokeskusteluun Kerrokantasi.fi -testifoorumilla.

KANEn tutkimusjaoston sihteeri Niklas Wilhelmsson esitteli tutkimusjaoston esityksiä KANEn tutkimusohjelmaksi. Tutkimusjaoston esitys korostaa kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustamisen tarvetta. KANEn hallitusohjelmatavoitteissakin tutkimuskeskuksen perustaminen Jyväskylän yliopistoon on keskeinen kirjaus. KANE päätti kokouksessa myös edellyttää, että oikeusministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö huolehtivat kansalaisyhteiskuntatutkimuksen huomioimisesta ja pyrkivät kehittämään tilastokeskuksen roolia kansalaisyhteiskuntatutkimuksen tietopohjan tuottajana.

Kokouksessa käsiteltiin myös vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 ohjelmaa.

Voit tutustua kokouksen materiaaleihin täällä.

Sosiaalinen media ja avoimet toimintamallit järjestötoiminnassa

Sosiaalinen media ja avoimet toimintamallit järjestötoiminnassa -seminaari tarjoaa tiiviin paketin sosiaalisen median mahdollisuuksista järjestöjen sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa. Miten sosiaalinen media mahdollistaa helposti ja maksuttomasti järjestöjen kollektiivisen etätyöskentelyn? Millaisia uusia rooleja järjestöillä on internet-ajan kansalaisyhteiskunnassa? Miten järjestöt voivat hyödyntää hallinnon avointa dataa?

Seminaari järjestetään perjantaina 12.11.2010 kello 13-16 oikeusministeriön tiloissa.

Ilmoittautuminen: perjantaihin 5. lokakuuta klo 16:15 mennessä tämän linkin kautta. Seminaarissa on vielä jonkin verran tilaa.

OHJELMA

13:00 Avaus Kari A. Hintikka (JY / Somus)
13:05 Avaus Sari Aalto-Matturi (Oikeusministeriö)
13:10 Case Monimos.fi, Teemu Muikku (VTT / Somus)
13:40 Sosiaalisen median työkaluja järjestötoimintaan, Kari A. Hintikka (JY / Somus)

14:10 Kahvitauko

14:30 Avoimen datan mahdollisuuksia - esimerkkejä nettidatasta, Antti Poikola (http://www.julkinendata.fi)
15:00 Organisaation rooleja internetissä sekä keskustelua, Kari A. Hintikka (JY / Somus)

16:00 Seminaari päättyy

Kansalaismedia Somus on Suomen Akatemian rahoittama kaksivuotinen tutkimusprojekti. Se tutkii ja kehittää kansalaisten ja hallinnon välisiä uusia vuorovaikutuksen muotoja internetissä. Hankkeen tuoreimpana tuloksena on OM:n ja Monihelin Monimos.fi -maahanmuuttajaportaali. Somuksessa on mukana Aalto (TKK), JY, TaY ja VTT. Hankkeen kuvaus löytyy osoitteesta http://somus.vtt.fi.

Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamalli järjestöjen palveluntuotantoon

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toimiva Yhteiskunnallisen yrityksen työryhmä YTYRI on käynnistänyt toimintansa tavoitteenaan luovuttaa alkuvuodesta 2011 ministeri Pekkariselle ja ministeri Sinnemäelle ehdotuksensa liiketoimintamallin kehittämisestä Suomessa. Työryhmän alaisuudessa, yhtenä sen neljästä jaostosta toimii järjestöjen maksullista palvelutuotantoa pohtiva jaosto, jossa KANElla on keskeinen rooli. Jaoston tehtävä on esittää työryhmälle kuinka järjestöjen palveluntuotanto olisi mahdollista organisoida yhteiskunnallisten yritysten kautta.

Tiistaina 16.11. klo 9-12 Säätytalolla tullaan järjestämään kansalaisyhteiskunnan toimijoille suunnattu kuulemistilaisuus Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin kehittämisestä. Ilmoittautumisia toivotaan 10.11. mennessä osoitteeseen kane.om (at) om.fi. Tilaisuuden tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan lähempänä ajankohtaa.

Yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskevia selvitystöitä on lisätty Kansanvalta.fi -nettisivujen arkistoon. Materiaaleissa ovat muun muassa Yhteinen yritys -hankkeen selvitystyöt, Suomen Lontoon Instituutin "Onko Suomessakin yhteiskunnallisia yrityksiä?" -raportti sekä KANEn yleishyödylliset palvelut -työryhmän loppuraportti. Aineiston löydät täältä. 

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokous Ulkoasianministeriössä 23.9.2010

Kokouksen pääaiheita olivat Valtiontalouden tarkastusviraston "Säätiöiden valtiontuki ja valvonta" -raportin läpikäyminen ja KANEn hallitusohjelmatavoitteet hallituskaudelle 2011-2015. Lisäksi kokouksessa keskusteltiin yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja kansalaisyhteiskuntasitoumuksesta.

Valtiontalouden tarkastusviraston johtava tuloksellisuustarkastaja Kirsti Sälli esitteli viraston tarkastuslausuntoa "Säätiöiden valtiontuki ja valvonta", jonka jälkeen neuvottelukunta kävi aiheen tiimoilta intensiivisen keskustelun. KANEn keskustelussa raporttia arvosteltiin kyynisyydestä ja markkinaneutraalisuuden sekä kilpailunäkökulman korostamisesta yhteiskunnallisten arvojen kustannuksella. Myöskin kansalaisjärjestöjen käsittely säätiöitä koskevassa selvityksessä herätti kummastusta. Neuvottelukunta päätti laatia vastineen VTV:n tuloksellisuustarkastusraporttiin.

KANEn pääsihteeri Sari Aalto-Matturi raportoi Kansalaisyhteiskuntafoorumissa 2010 käydystä eduskuntapuolueiden varapuheenjohtajien paneelista sekä yleisökeskustelusta, ja esitteli näiden pohjalta KANEn hallitusohjelmatavoitteiden luonnosta. Keskustelussa esille nousseet pienet muutokset osoitettiin työvaliokunnan viimeisteltäviksi, mutta muutoin hallitusohjelmalinjaukset päätettiin hyväksyä.

Puheenjohtaja Särkelä taustoitti Työ- ja elinkeinoministeriön yhteiskunnallisesta yrittäjyyttä käsittelevän työryhmän työtä ja sen neljännen jaoston tuottamaa perusmuistiota. KANE päätti ottaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden myöhemmän kokouksen asialistalle tarkempaa käsittelyä varten. KANE järjestää myös kuulemistilaisuuden yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Säätytalolla 16.11. kello 9-12.

Lisäksi KANEn sihteeri Saila Tykkyläinen esitteli luonnoksen kansalaisyhteiskuntasitoumusta valmistelevan työryhmän raportin rakenteeksi ja Vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 toimintasuunnitelman, jotka merkittiin tiedoksi.

Esitykset löydät täältä.

Kansalaisyhteiskuntafoorumi 2010 Valkoisessa salissa 15.9.2010

Järjestöt, puolueet ja hallinto pohtivat kansalaisyhteiskunnan tulevaisuutta

Oikeusministeriön yhteydessä toimiva Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE järjesti Kansainvälisenä demokratiapäivänä 15.9.2010 kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja pohjoismaista kansalaisyhteiskuntamallia käsittelevän ns. Kansalaisyhteiskuntafoorumin Helsingissä. Foorumiin otti osaa noin sata kansalaisjärjestöjen ja -verkostojen, hallinnon, tutkimuksen ja tiedotusvälineiden edustajaa.

Foorumin osana järjestettiin eduskuntapuolueiden paneeli, jonka aiheena olivat kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen, osallisuuden vahvistaminen ja tuleva hallitusohjelmavalmistelu. Paneelissa puolueiden varapuheenjohtajat ottivat kantaa muiden muassa järjestöjen verotuksen kehittämiseen, järjestöjen asemaan palvelutuotannossa, äänioikeusikärajan alentamiseen, suoraan demokratiaan, verkon kautta tapahtuvaan äänestämiseen, kunnanosavaltuustoihin ja KANE:n jatkokauteen.

Paneelissa toteutettiin suuri määrä pikaäänestyksiä, joiden tulokset löytyvät alla olevasta dokumentista.

Puoluepaneelin äänestykset

Tilaisuudessa kansalaisjärjestöjä haastettiin ottamaan kantaa ja vaikuttamaan KANE:n piirissä käynnissä olevaan hallitusohjelmavalmisteluun. Tavoitteena on tuottaa esitykset siitä, miten suomalaisen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja osallisuutta tulisi ensi hallituskaudella vahvistaa. Keskustelun jälkeen valmistelua jatketaan. KANE käsittelee hallitusohjelmatavoiteluonnosta seuraavan kerran kokouksessaan 28.9.

Esitykset:

Riitta Särkelä: Kansalaistoiminnan näköalat

Sari Aalto-Matturi: KANEn hallitusohjelmatavoitteet

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kesäseminaari Kuninkaan Kartanossa 17.6.2010

KANE:n kesäseminaarin keskeisimpiä asioita olivat vapaaehtoistoiminnan Euroopan teemavuosi, KANE:n hallitusohjelmatavoitteet sekä järjestöjen taloudellisiin toimintaedellytyksiin liittyvä valmistelu.

Projektisihteeri Karoliina Tikka (Allianssi) esitteli vapaaehtoistoiminnan Euroopan teemavuoden 2011 Euroopan laajuiset ja kansalliset tavoitteet, alustavan aikataulun sekä konkreettiset ehdotukset teemavuoden mahdollisista tapahtumista. Todettiin, että monet vuoden tavoitteista ovat vaikeasti mitattavissa ja siksi niiden toteutumista on jälkikäteen hankala arvioida. Toivottiinkin tavoitteiden jatkotyöstöä nimenomaan arvioinnin mahdollistamisen näkökulmasta. Viestinnän tulee korostua jopa suunniteltuja tapahtumia konkreettisemmin, jos teemavuodelle halutaan valtakunnallista näkyvyyttä. Päätettiin edetä teemavuoden valmistelussa Karoliina Tikan esittelemän ehdotuksen mukaisesti KANE:n kommentit huomioiden. Lisäksi päätettiin, että käydyn keskustelun ehdotukset jäävät osallisuusjaoston jatkotyöstettäviksi. KANE:n työvaliokunta hyväksyy teemavuoden toimintasuunnitelman ennen 15.9. eräpäivää. Jatkossa KANE tekee jokaisessa kokouksessaan katsauksen teemavuoden etenemiseen.

Sari Aalto-Matturi esitteli KANE:n hallitusohjelmatavoitteet, jotka on koottu neljän pääotsikon alle. Tavoitteena on ollut tuottaa materiaali, johon on kerätty KANE:n tärkeimmät tavoitteet hallitusohjelmavalmistelua silmällä pitäen. Työstettiin hallitusohjelmatavoitteita ryhmätyönä. Keskeisiksi teemoiksi nousivat kansalaisyhteiskuntaan liittyvän tietopohjan, demokratiakasvatuksen, kansalaisyhteiskunnan taloudellisten toimintaedellytysten  ja osallisuuden vahvistaminen sekä järjestöjen palvelutoiminnan turvaaminen. Päätettiin, että hallitusohjelmatavoitteiden priorisoinnit käsitellään työvaliokunnassa. Tätä ennen KANE:n jäsenet voivat tehdä kehittämisehdotuksia ja mahdollisesti myös prioriteettilistaa. KANE:n hallitusohjelmatavoitteet esitellään laajalle järjestökentälle Kansalaisyhteiskuntafoorumi 2010:ssä. KANE hyväksyy lopulliset tavoitteet seuraavassa kokouksessaan.

Korkeakouluharjoittelija Maria Ohisalo esitteli demokratiapalkinnon suunnittelun pohjalta tehdyt ehdotukset ensimmäisen kansallisen demokratiapalkinnon jakamisesta. Palkintoa pidettiin hyvänä keinona edistää suomalaista demokratiaa ja kansalaisyhteiskunnan asemaa. Todettiin, että palkinnon yksi haaste on siinä, kuinka verrataan keskenään esimerkiksi ryhmiä, henkilöitä ja toimenpiteitä. Palkinnon valmistelun yhteydessä on kuultu kokemuksia muassa vuosittaisen Urheilugaalan järjestämisestä.

Pääsihteeri Sari Aalto-Matturi kertoi kuulumiset oikeusministerin koollekutsumasta pyöreän pöydän keskustelusta 30.5. Kutsuseminaari käsitteli äänestysaktiivisuutta ja ehdokkaiden maksutonta näkyvyyttä eduskuntavaaleissa. Keskusteltiin toimenpiteistä äänestysaktiivisuuden ja osallistamisen edistämiseksi. Suuret markkinointitempaukset eivät välttämättä toimi, mutta luontevaa olisi koordinoitu yhteistyö seminaarissa mukana olleiden kanssa. Myös KANE voisi viedä eteenpäin viestiä omille toimijatahoilleen mm. nuorten aktivoimisen tärkeydestä. Aihetta käsitellään laajemmin KANE:n seuraavassa kokouksessa syksyllä.

Valiokuntaneuvos Ossi Lantto eduskunnan hallintovaliokunnasta esitteli viimeisimmät arpajaislain muutokset. Muutokset eivät ole suuria, mutta kansalaisjärjestötoiminnan kannalta ne ovat periaatteellisesti tärkeitä ja huomionarvoisia. Uudistuksen tavoitteina on ollut tehostaa rahapelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisemistä sekä lisätä viranomaisten keinoja puuttua lainvastaiseen pelitoimintaan. Keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat muun muassa rahapelien markkinointia koskevat rajoitukset ja kiellot sekä uudet rangaistussäännökset ja -käytännöt. Neuvottelukunnan jäsen Pirkko Karjalainen piti aiheesta kommenttipuheenvuoron. YTY:n puolesta arpajaislain muutos tulee saattaa voimaan kokonaisuudessaan. Ensimmäisen vaiheen toteutuminen on tärkeää, sillä se nostaa pelaamisen ikärajan 18 vuoteen, mikä rajoittaa peliongelmia ja säätelee pelaamista. Kansainväliset pelimarkkinat on jatkuvasti laajentuva kenttä, joka vaatii kansallista ja EU-tason sääntelyä. KANE:n toiminnan kannalta rahapelimonopoliasia on keskeinen. Järjestöillä on ongelmia ehkäisevässä työssä tärkeä rooli.

Kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittämisestä Suomessa. KANE toivoo löytävänsä TEM:in kanssa yhteisymmärryksen siitä, kuinka järjestöjen etu kuuluu asian valmistelussa. Päätettiin kytkeä KANE:n oma valmistelu yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyen TEM:in hankkeeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että KANE ei perusta omaa valmistelevaa työryhmäänsä, vaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä käsitellään kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta Kansalaisjärjestöjen palvelutoiminta -valmistelujaostossa.  KANE:n edustajien nimeämiseksi ja päätettiin, että nimeämiset tehdään 18.6. aamupäivän aikana. Päätettiin esittää varapuheenjohtaja Riitta Särkelää TEM:in työryhmän jäseneksi ja valmistelujaoston puheenjohtajaksi päättää jaostoon esitettävät jäsenet seuraavaan aamuun mennessä.

Verojaoston puheenjohtaja Stefan Mutanen esitteli järjestöverotuksen ajankohtaiset asiat. Todettiin, että jaosto ei voi juuri edetä työssään ennen iltakoulun verolinjausten toimeenpanon seuraavaa askelta. Toinen käynnissä ollut prosessi on komissiolle tehty kantelu ja vastaus liittyen yleishyödyllisten yhteisöjen verotuskohteluun Suomessa. Kolmas verotukseen liittyvä ajankohtainen kysymys on Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus säätiöiden valtiontuesta ja valvonnasta. Verojaoston seuraava kokous pidetään elokuussa, jolloin keskustellaan muun muassa jaoston roolista verotyöryhmän raportin suhteen.

Tuntijakotyöryhmän työ on saatu päätökseen ja julkistettu. Raportissa on esillä muun muassa kysymys kansalaiseksi kasvamisesta. KANE:lle ei ole lähetetty lausuntopyyntöä, mutta KANE:lla on silti mahdollisuus antaa asiassa lausunto. Lausuntokierros loppuu syyskuun alussa, joten asialla on melko kiire. Päätettiin, että KANE valtuuttaa työvaliokunnan keräämään kommentit KANE:n jäseniltä sähköpostitse ja hyväksymään lausunnon.

KANE:lle on tullut lausuntopyyntö ihmisoikeusinstituutin perustamisesta tiedoksi, mutta lausuntoa ei ole pyydetty. KANE voi silti lausua tässäkin asiassa. Päätettiin, että materiaali toimitetaan jäsenille nähtäväksi ja mahdolliset KANE:n kommentit ja huomiot kerätään yhteen ja toimitetaan eteenpäin.

Päätettiin syksyn kokousajoiksi seuraavat ajankohdat (kokouspaikat ilmoitetaan myöhemmin):

• tiistai 28.9. kello 8.30–11.30
• tiistai 16.11. kello 13.00–16.00
• maanantai 13.12. kello 13.00–15.00

Oikeusministeri Tuija Brax on hyväksynyt Jukka Pekkalan (SLU) eron KANE:sta hänen siirtyessään uusiin tehtäviin. Päätettiin, että varapuheenjohtaja Riitta Särkelä (STKL) toimii KANE:n loppukauden puheenjohtajana ja Jukka Tahvanainen (Allianssi) varapuheenjohtajana 1.9. alkaen. Lisäksi hyväksyttiin seuraavat muutokset:
 

• Rainer Anttila (SLU) aloittaa Jukka Pekkalan tilalla KANE:n työvaliokunnassa.
  
• Neuvottelukuntaan Tiina Astolan tilalle varsinaiseksi jäseneksi tulee Johanna Suurpää (oikeusministeriö).
  
• Neuvottelukuntaan Anneli Kukkosen tilalle varsinaiseksi jäseneksi valittiin Mats Lindfelt (Verohallitus) ja Mia Keskisen tilalle varajäseneksi Lauri Savander (Verohallitus).
  
• Kansalaisyhteiskuntasitoumusta valmistelevaan työryhmään valittiin uudeksi jäseneksi Tuomas Kurttila (Vanhempainliitto).
  
• Osallisuusjaostossa Pirkko Karjalaisen tilalla aloittaa Anssi Kemppi (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry) ja Heikki Saarisen tilalla Liisa Tarjanne (Suomen Kotiseutuliitto).
  
• Osallisuusjaoston uusiksi jäseniksi valittiin Tiina Karhuvirta (Kerhokeskus), Juha Pantzar (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL ry) ja Ulla Rantanen (Suomen Punainen Risti).
  
• Osallisuusjaoston sihteeriksi hyväksyttiin Karoliina Tikka (Allianssi).

Voit tutustua kokouksen alustuksiin täällä.

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n osallisuusjaoston seminaari demokratiaoppimisesta ja –kasvatuksesta 27.5.2010

KANE:n osallisuusjaosto järjesti demokratiaoppimista kouluissa ja järjestöissä käsittelevän seminaarin järjestökentälle, opetustehtävissä ja -hallinnossa työskenteleville, alaa opiskeleville sekä muille aiheesta kiinnostuneille. "Aktiiviset kansalaiset koulunpenkillä - järjestöt demokratiaoppimisen tukena" -seminaari keräsi Tieteiden talolle noin 40 osallistujaa. Tilaisuuden teema oli ajankohtainen, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2009 asettaman työryhmän ehdotukset perusopetuksen uudeksi tuntijaoksi oli määrä julkistaa seuraavalla viikolla. Tuntijaosta päätetään alkuvuodesta 2011.

Aamupäivän asiasisällöstä puheenvuorojen muodossa vastasivat rehtori Björn Wallén Svenska studiecentralenista, pääsihteeri, tutkija Leo Stranius Luontoliitosta, projektikoordinaattori Anni Välikangas Reilun kaupan puolesta Repu ry:stä, puheenjohtaja Alina Böling Finlands Svenska Skolungdomsförbundenista, tuntijakotyöryhmän jäsen, rehtori Päivi Laukkanen Suomen Rehtorit ry:stä, puheenjohtaja Teppo Säkkinen Suomen lukiolaisten liitto ry:stä sekä lehtori Petter Wallenius Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:stä. Käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa: globaalin kuluttajan ajokortti liittyen kansalaisvaikuttamiseen kouluissa, demokratiaoppimisen kehittäminen opetussuunnitelmissa sekä erilaiset demokraattisen toimintakulttuurin esimerkit ja metodit. Punaisena lankana tilaisuudessa kulki ajatus siitä, mihin demokratiaoppimista ja -kasvatusta tarvitaan ja mitkä ovat parhaita keinoja niiden edistämiseen.

Jotta osallistuminen ei olisi jäänyt seminaarissa vain puheen tasolle, oli paikalle saapuneilla mahdollisuus jakaa ideoitaan aamupäivän aikana kahdessa pienryhmätyöskentelytuokiossa. Ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat testasivat asenteitaan päivän teemaan nivoutuen arvojanalla. Ryhmätyössä jokainen asetti oman "pelinappulansa" lattialle piirretylle arvojanalle siihen kohtaan, mihin koki sen parhaiten sopivan. Arvojanalla mitattiin asenteita liittyen ajankohtaisiin väittämiin.

Toisessa ryhmätyössä kartoitettiin parhaita keinoja demokratiaoppimisen edistämiseksi. Osallistujia pyydettiin jo seminaarin alussa kirjaamaan päivän aikana ylös omasta mielestään toteuttamiskelpoisimpia ja toimivimpia ideoita. Myöhemmin ryhmät jakoivat tahoillaan ehdotuksensa, joista kukin ryhmä valitsi keskenään yhden kilpailemaan muiden ryhmien ehdotuksia vastaan. Seminaarin osallistujilla oli kahvitauon aikana mahdollisuus äänestää neljän ryhmän voittajaideoista parhainta.

Eniten ääniä kerännyt ehdotus oli koulujen kansalaisaktiivisuusviikko monine demokratiaa edistävine toimintoineen. Ehdotuksia viikon sisällöksi oli muun muassa oppilaiden vaikuttaminen omaan kouluympäristöönsä, vierailut päättäjien luona, tehostettu demokratianäkökulma kaikessa opetuksessa sekä koululaisten demokratiapalkinto, joka jaettaisiin kunnallisesti tai jopa valtakunnallisesti parhaalle oppilaiden itse tuottamalle idealle demokratian edistämisestä.

Tilaisuuden kommenttipuheenvuorossa Suomen lukiolaisten liitto ry:n puheenjohtaja Teppo Säkkinen totesi, tiivistäen seminaarin ajatuksen, että "koulun tulee valmistaa aktiiviseen kansalaisuuteen ja siihen tulee jatkuvasti pyrkiä ja kannustaa koulun omissa toiminnoissa". Päivän osallistujat vievät toivottavasti tahoillaan eteenpäin ideariihien tuottamia demokratiaoppimisen ja aktiivisen kansalaisuuden edistämisen keinoja. Suotavaa olisi myös, että uuden tuntijakoehdotuksen lisätty osallisuusnäkökulma korostuisi perusopetuksessa, sillä peruskoulu on se paikka, joka tavoittaa suuren osan tulevaisuuden aktiivisista ja yhteiskunnan asioista kiinnostuneista nuorista ja aikuisista.
  

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokous SLU-talossa 23.4.2010

Kokouksen keskeisimpiä asioita olivat Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämistä koskevan periaatepäätöksen toimeenpanon seuranta sekä KANE:n hallitusohjelmavalmistelun käynnistäminen sekä loppu- ja jatkokauden toiminta.

Sari Aalto-Matturi esitteli periaatepäätöksen seurantayhteenvedon. Raportin esitystekniikasta ja luonteesta sovittiin, että raportti on luonteeltaan KANE:lle laadittu raportti periaatepäätöksen toteutumisesta ministeriöissä, jonka loppuun KANE liittää omat johtopäätöksensä asiasta. Todettiin, että periaatepäätöstä toteuttavia toimenpiteitä on tehty varsin runsaasti, mutta pääasiassa nimenomaan KANE:n puitteissa ja KANE:n edistämänä.

Sari Aalto-Matturi kertoi vapaaehtoistoiminnan Euroopan teemavuoden 2011 valmistelun tilanteesta. KANE on nimetty teemavuoden kansalliseksi koordinaatiopisteeksi. Osallisuusjaosto toimii teemavuoden projektiryhmänä. Karoliina Tikka on palkattu Allianssin hallituksen päätöksellä projektisihteeriksi. Osallisuusjaosto valmistelee teemavuoden kansallisia painopisteitä ja asiaa käsitellään seuraavan kerran KANE:n kesäkokouksessa 17.6.

Jukka Pekkala kertoi KANE-esitysten iltakoulukäsittelystä. Pekkala kuvasi iltakoulukeskustelun henkeä hyväksi ja kansalaisyhteiskuntamyönteiseksi. KANE:n yleiset esitykset sekä yleishyödyllisiä palveluja ja avustuksia koskevat esitykset hyväksyttiin esitysten mukaisesti. Myös verotuksen kehittämisestä tehtyjä linjauksia voidaan pitää kansalaisjärjestöjen kannalta myönteisinä. Todettiin, että STM:ssä käynnissä olevat suuret lainsäädäntöhankkeet ovat viivästyttäneet yleishyödyllisiin palveluihin liittyvien iltakoululinjausten toimeenpanon aloittamista. KANE tulee olemaan tiiviisti valmistelussa mukana. Avustuksia koskeva selvitystyö on lähdössä liikkeelle iltakoululinjausten mukaisesti. Verohallinnon osalta KANE:n esitysten toimeenpanoa ei ole aloitettu. Suunnitteilla on palaveri verovalmistelun toimeenpanoa koskien KANE:n, Verohallituksen ja valtiovarainministeriön kesken.

Sari Aalto-Matturi kertoi järjestöjen taloudellisia toimintaedellytyksiä koskevan selvitystyön tilanteesta. (Aaro Harju poistui kohdan käsittelyn ajaksi.) Korjattiin toimeksiantoluonnokseen toimeksiantajaksi oikeusministeriö. KANE:n Avustukset ja taloudelliset toimintaedellytykset –työryhmä toimii selvitystyön operatiivisena seuraajana, ohjaajana ja sparraajana. Työryhmää täydennetään keskeisten avustuksia jakavien ministeriöiden edustajilla.

Jukka Pekkala esitteli KANE:n jatkokauden toimintaa työvaliokunnassa käydyn keskustelun pohjalta.  KANE on osoittanut tarpeensa tämän kauden työllään. KANE on onnistunut luomaan aktiivista dialogia kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon välille. Jaostot ja työryhmät ovat osoittautuneet hyviksi välineiksi osallistaa kansalaisjärjestökenttää neuvottelukunnan peruskokoonpanoa laajemmin. Oikeusministeriö on koettu riittävän neutraaliksi tahoksi koordinoimaan neuvottelukunnan toimintaa. Ongelmana on ollut erityisesti järjestöjen äänen esiin saaminen neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan fokusten laaja kirjo on ajoittain koettu haastavaksi. Samoin ulkoinen viestintä kaipaisi kehittämistä. Jaostojen ja työryhmien ongelmana on toisinaan ollut niiden keskinäinen koordinointi sekä jäsenten sitouttaminen.

Tulevalla kaudella neuvottelukunnan kokoonpanoa tulisi harkita täydennettävän ay-liikkeen, vapaiden kansalaistoimijoiden, sivistysjärjestöjen ja poliittisten puolueiden edustajilla. Jaostot voisi jakaa talousasioihin, osallisuusasioihin sekä tutkimukseen ja tietopohjaan keskittyviin jaostoihin. Jaostojen ja työryhmien työ tulisi jaksottaa toimi-kaudelle nykyistä selkeämmin. Esille on myös nostettu mahdollisuus perustaa neuvottelukuntaan erillinen ”järjestöjen pöytä”, jossa järjestöt voisivat muodostaa KANE:lle tavoitteita. Toisaalta koettiin, että ministeriöiden demokratiaverkosto on jo olemassa ministeriöiden demokratiahallintoa varten ja että järjestöt voivat kokoontua halutessaan ilman KANE:n auktorisointia. Ulkoista viestintää varten toivottiin ”viestintänyrkkiä”, jossa olisivat keskusjärjestöjen viestintäpäälliköt ja tiedottajat sekä KANE:n pääsihteeri.

Sari Aalto-Matturi esitteli tuntijakotyöryhmälle tehdyn kannanoton demokratiakasvatuksen vahvistamisesta. Tärkeintä koulujen demokratiakasvatuksessa on oppilaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Todettiin, että demokratiakasvatuksen integroiminen muihin oppiaineisiin on tärkeää. Päätettiin lisätä demokratiakasvatukseen myös EU:n ja globaali taso.

Muita kokouksessa tehtyjä päätöksiä:

• Päätettiin, että työvaliokuntaan otetaan käyttöön sijaismenettely.
• Hyväksyttiin Aaro Harjun esittelemä kannanotto Tilastokeskuksen kansalaisyhteiskuntaa koskevan tutkimuksen edistämiseksi
• Vapaaehtoistoiminnan Euroopan teemavuoden 2011 vuoksi päätettiin täydentää teemavuoden projektiryhmänä toimivaa osallisuusjaostoa neuvottelukunnan seuraavassa kokouksessa.

Voit tutustua kokouksen alustuksiin täällä.

Yhteiskunnalliset yritykset - visioita uusista osakeyhtiömalleista -seminaari Säätytalolla 9.3.2010

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n piirissä on pyritty hahmottamaan järjestöjen roolia ja asemaa yleishyödyllisten palvelujen tuottajana. KANE järjesti Säätytalolla 3.12.2009 seminaarin, jossa käytiin keskustelua OTT Marjo Ojalan KANE:lle laatimasta yleishyödyllisiä palveluita käsittelevästä raportista. Jatkoksi joulukuun tapahtumalle, 9.3. järjestettiin yhteiskunnallisia yrityksiä monipuolisesti käsitellyt seminaari neuvottelukunnan toimijatahoille, kansalaisjärjestöjen edustajille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Tilaisuudessa puhuivat professori Pentti Arajärvi, OTK Timo J. Tuovinen sekä Suomen Lontoon instituutin ohjelmajohtaja Antti Karjalainen. Kommenttipuheenvuorot pitivät TEM:n yhteiskunnallisten yritysten kehittämishanketta johtava Eveliina Pöyhönen THL:stä, lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen oikeusministeriöstä, sekä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän projektipäällikkö Ritva Pihlaja. Lisäksi Asumispalvelusäätiö ASPA:n toimitusjohtaja Pekka Mikkola esitteli YTY:n piirissä kehiteltyä Reilun palvelun merkkiä. Seminaarin puheenjohtajana toimi toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta.

Tutustu seminaarin aineistoihin täällä.  

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokous Sosiaali- ja terveysjärjestöjen keskusliitossa 12.2.2010

Kokouksen keskeisimpiä asioita olivat verovalmistelu, vapaaehtoistoiminnan Euroopan teemavuosi 2011 sekä KANE:n toimenpidetaulukon päivittäminen.

Suomi sai Euroopan komissiolta kansallista alv-lainsäädäntöä koskevan perustellun lausunnon 9.10.2009. Ylitarkastaja Marja Niiranen valtionvarainministeriöstä esitteli komission väitteet, ja arvioi lyhyesti niiden toteuttamisen seurauksia. Komission rikkomusmenettelyyn joutunut Ruotsi on toteuttamassa komission ajamia uudistuksia varainhankintaan liittyen, kun taas Tanska on Suomen tapaan kiistänyt komission perustellun lausunnon väitteet, ja on nyt unionin tuomioistuimessa varainhankintaa koskevan alv-lainsäädännön osalta. Vakavin skenaario järjestöjen kannalta olisi varainhankinnan vaikeutuminen.

Erityisasiantuntija Ilkka Lahti esitteli valtiovarainministeriön yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta selvittäneen työryhmän lausuntoyhteenvetoa. Työryhmän tehtävänä oli pureutua verotuksen ongelmakohtiin, mutta joissakin lausunnoissa toimeksiantoa kritisoitiin liian suppeaksi. Esimerkiksi KANE:n verojaosto kritisoi sitä, että järjestön toimintaedellytyksiä on käsitelty toisella raiteella, toimenpiteistä ei ole tehty vaikutusarvioita, ja de minimis-kysymys otettiin turhaan esille. Yleisesti kuitenkin koettiin, että ryhmän käsittelemät kokonaisuudet olivat olennaisia, ja että kaikkia tärkeitä kokonaisuuksia käsiteltiin.

Sari Aalto-Matturi esitteli verotusta koskevat, uudistetut linjaukset, joiden pyrkimyksenä on pitää kiinni siitä, että kansallista liikkumavaraa on olemassa myös verotuksessa. KANE antoi puheenjohtajistolle valtuudet työstää linjausta edelleen valtiovarainministeriön tapaamisen jälkeen. Puheenjohtajistoa ohjeistettiin ilmaisemaan toiveet ja ehdotukset mahdollisimman tarkasti.

Sari Aalto-Matturi esitteli vapaaehtoistoiminnan Euroopan teemavuoden 2011 tavoitteet ja tarkoituksen. Teemavuosi liittyy olennaisesti KANE:en, sillä Suomessa vapaaehtoistoiminta kiinnittyy vahvasti järjestöihin. Näin ollen olisi perusteltua tehdä siitä myös eräänlainen KANE:n teemavuosi, erityisesti kun 2011 on neuvottelukunnan viimeinen toimintavuosi. Hyväksyttiin esitys, jonka mukaan KANE muodostaa teemavuoden kansallisen koordinaatioelimen ohjausryhmän.

Järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten vahvistamista selvittävän selvityshenkilön toimeksiantoa ja valintaa on valmisteltu KANE:n työvaliokunnassa sekä KANE:ssa edustettuna olevien ministeriöiden kesken. Sopivaa selvityshenkilöä on kartoitettu tekemällä tiedusteluja järjestökenttää tuntevilta henkilöiltä. Myös neuvottelukunnan jäseniltä on pyydetty ehdotuksia sekä sähköpostitse kokouksissa. Selvityshenkilön valinnasta on neuvoteltu myös selvitystyötä rahoittavien ministeriöiden kesken. KANE:n kokouksessa päädyttiin esittämään valtioneuvostolle Aaro Harjun nimittämistä selvityshenkilöksi.

Hyväksyttiin seuraavat muutokset kokoonpanossa:

• neuvottelukunnan ja työvaliokunnan jäseneksi Mirja Virtalan tilalle Kirsti Laine (opetusministeriö)
  
• neuvottelukunnan jäseneksi Esko Rannon tilalle Janne Ollikainen (Työväen Urheiluliitto TUL)
  työvaliokunnan jäseneksi Ossi Heinäsen tilalle Jukka Tahvanainen (Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry)
  
• osallisuusjaoston puheenjohtajaksi Jukka Tahvanaisen tilalle Markus Söderlund (Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry)
  
• verojaoston jäseneksi Petri Heikkinen (Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry)
  
• osallisuusjaoston jäseneksi Leo Stranius (Suomen luonnonsuojeluliitto)
   

Voit tutustua kokouksen alustuksiin täällä.

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokous Ravintola Lasipalatsissa 16.12.2009

Joulukuun kokouksen esityslistalla tärkeimpiä asioita olivat yhdistysten rekisteröintimaksuihin tulevat korotukset, RAY:n vetämän Järjestöt vastuullisen liiketoiminnan kumppaneina –tutkimushankkeen esittely, sekä katsaus vuoteen 2010. Lisäksi neuvottelukunnan tutkimusjaosto julkisti kansalaisyhteiskuntatutkimuksen bibliografian.

Hallitusneuvos Minna Tukiainen TEM:stä esitteli suunnitelman vuoden 2010 aikana toteutettavista yhdistysten rekisteröintimaksujen korotuksia. Yhdistysten kannalta tämä tarkoittaisi, että rekisteröintimaksut nousisivat 60 eurosta 75 tai 100 euroon, rekisteröintitavasta riippuen. Myös rekisteriotteiden maksujen arvioitiin nousevan 10 eurosta 13 euroon. 60% rekisteröintimaksusta tulisi valtion budjetista. Maksukorotusten mahdolliseksi ongelmaksi nähtiin se, että osa yhdistyksistä saattaa jättää rekisteröitymättä hallinnollisen työn ja maksujen takia. Muutoksen ennakoitiin johtavan myös tietojen päivittämisen laiminlyöntiin.

Mika Pyykkö RAY:stä esitteli järjestöt vastuullisen liiketoiminnan kumppaneina –tutkimushanketta. RAY:n vetämän hankkeen tarkoitus on selvittää, mitä tarkoitetaan yritysten yhteiskuntavastuulla ja miten se suhteutuu voiton tavoittelemiseen sekä avustamiseen. Selvitys tehdään ensisijaisesti RAY:n avustustensaajien eli sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta, ja sen on määrä valmistua lokakuuhun 2010 mennessä. Keskustelussa toivottiin muidenkin kuin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen huomioimista selvityksessä. Selvityksen tarpeellisuuteen suhtauduttiin myös epäilevästi ja kysyttiin, pohjustaako se tietä yleishyödyllisten yritysten käyttöönottoon Suomessa. Toisaalta kumppanuusajattelua pidettiin positiivisena, ja RAY:n kiinnostusta järjestöjen tutkimiseen kiiteltiin. Selvitys nähtiin tärkeäksi myös kuntien näkökulmasta.

Aaro Harju esitteli Kansalaisyhteiskuntatutkimuksen bibliografiaa, johon on kerätty noin 1000 lähdettä. Tutkimusjaosto esitti, että bibliografia laitettaisiin sähköisessä muodossa kansanvalta.fi-sivustolle, jossa tutkijat voisivat päivittää sitä.

Tiedoksi:
- Alkuvuodesta 2010 lähetetään kysely ministeriöille kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksistä vuonna 2007 tehdyn periaatepäätöksen toteuttamisesta
- Seuraava kokous pidetään 12.2. klo 9-12

Hyväksyttiin seuraavat muutokset kokoonpanossa
- neuvottelukunnan jäseneksi Heikki Vaiston tilalle Pirkko Karjalainen (YTY ry)
- neuvottelukunnan jäseneksi Ossi Heinäsen tilalle Hanna-Mari Manninen (Allianssi ry)

Voit tutustua kokouksen alustuksiin täällä.  

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokous Valkeassa Talossa 17.11.2009

Marraskuun kokouksen tärkeimpinä asioina olivat KANE:n lausunto VM:n verotyöryhmän raporttiin sekä KANE:n linjaukset hallituksen iltakouluun. Kokouksessa käsiteltiin myös komission rikkomusmenettelyä arvonlisädirektiivin noudattamisesta sekä yhdistysten rekisteröintimaksujen korotusta. Kokous pidettiin kuulovammajärjestöjen Valkeassa Talossa, jonka toiminnasta Hilkka Nousiainen kertoi kokouksen alussa. Kuurojen palvelusäätiön työtä esitteli Tuija Salonen.

Sari Aalto-Matturi esitteli KANE:n verojaoston lausuntoluonnosta VM:n verotyöryhmän raportista jaoston puheenjohtaja Mutasen ollessa estynyt. Verojaoston työssä oli havaittu, että raporttia lukemalla analyysin tekeminen on vaikeaa, joten lausunnossa ei ole menty yksityiskohtiin. Lausunnossa on nostettu esille EU-lainsäädännön reunaehdot, mutta pääasiallisesti painotetaan tarvetta jatkotyölle, jossa näkökulmana on järjestöjen toimintaedellytysten parantaminen ja raportin vaikutusten arviointi. Keskustelussa KANE:n toivottiin korostavan poliittisen tahtotilan muodostusta ja pohdittiin, miksi kilpailuneutraliteettia arvioi Suomessa verohallinto kilpailuviraston sijaan. Keskusteltiin myös KANE:n iltakoululinjauksista verotuksen suhteen. Linjapaperiin haluttiin terävyyttä vaatimalla valtioneuvoston linjanvetoa myös verotusasioissa.

Komissio on pyytänyt Suomea muuttamaan lainsäädäntöään arvonlisädirektiivin mukaisten verovapauksien osalta. Rikkomusmenettelyn aikaisemmassa vaiheessa Suomi on kiistänyt lainsäädännön olevan ristiriidassa arvonlisädirektiivin kanssa. Järjestökentällä ei ole selkeää kantaa mahdollisen lakimuutoksen vaikutuksista järjestöille.

Tuotiin myös esille, että VM on perustanut Kunnat ja kilpailuneutraliteetti -työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja esittää, millä perusteella kunta voi antaa julkisen palvelun velvoitteen. Hanke päättyy toukokuun lopussa 2010. Työryhmässä ovat mukana VM, TEM, Kilpailuvirasto, Kuntaliitto, EK ja yrittäjien edustus.

Riitta Särkelä esitteli yleishyödylliset palvelut -työryhmän iltakoulua varten valmistelemia esityksiä. Työryhmä kävi läpi OTT Marjo Ojalan raporttia ja muotoili sen pohjalta kolme tiivistettyä ehdotusta. Ensimmäisessä toivotaan periaatteellista linjausta palveluiden saatavuuden turvaamisesta. Toisessa esitetään SGEI-määrittelyn käyttöönottoa sopivilla aloilla ja kolmannessa eritetään selvitystyötä määrittelyyn liittyen.

Keskusteltiin iltakoulun linjapaperin kolmannesta osiosta. Avustukset ja taloudellisen toimintaedellytykset -työryhmän raportista on nostettu linjapaperiin esitys selvitysmiehestä. Selvitystyön rahoittajiksi esitetään neljää ministeriötä (OPM, STM, UM, OM).

Jyrki Jauhiainen esitteli TEM.n suunnitelmaa yhdistysten rekisteröintimaksujen korottamisesta. Muutoksen taustalla on mm. PRH taloudellinen tilanne sekä rekisteröintijärjestelmän muuttaminen. Keskustelussa toivottiin selvitystä siitä, millaisia käytäntöjä on niissä maissa, joissa yhdistysrekisteriä ei ole. Kiinnostavana esimerkkinä tuotiin myös esille, että joissain uusissa EU:n jäsenmaissa on päädytty ylläpitämään yhdistysrekisteriä suoraan budjetista eli järjestöille ilmaiseksi.

Tiedoksi:
- KANE: asioita käsitellään tammikuun 2010 iltakoulussa aiemmin ilmoitetun 9.12. iltakoulun sijaan.
- KANE:n seuraava kokous pidetään keskiviikkona 16.12. klo 10-13 Lasipalatsissa.
- PLM, SPR ja KANE järjestävät keskiviikkona 9.12. Kansalaisjärjestöt ja yhteiskunnan varautuminen -seminaarin Diana-auditoriossa klo 9-13.

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokous oikeusministeriössä 15.10.2009

Kokouksen esityslistalla tärkeimpiä asioita olivat osallisuusjaoston esitykset nuorten osallisuuden vahvistamiseksi sekä avustukset ja taloudelliset toimintaedellytykset -työryhmän loppuraportti. Kokouksessa käsiteltiin myös RAY:n kuntoutusmäärärahoja veteraaneille, de minimis -tukea sekä muita ajankohtaisia aiheita.

Osallisuusjaoston puheenjohtaja Jukka Tahvanainen esitteli jaoston raporttia nuorten osallisuuden vahvistamiseksi. Osallisuusjaosto esittää selvityksen tekemistä demokratiakasvatuksesta. Järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa esitetään osaksi tet-jaksoa ja yhdenvertaisuus laajasti ymmärrettynä halutaan osaksi nuorten maailmaa. Äänestysikärajaa esitetään laskettavaksi 16 vuoteen. Oppilaskuntatoiminnasta halutaan velvoittavaa myös peruskouluissa. Osallistumis- ja kuulemiskanavien tulisi jaoston mukaan tarjota aitoja osallistumiskokemuksia nuorille. Tarve vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseen nähdään erityisesti kuntaliitosten yhteydessä. Sähköisiä osallistumiskanavia esitetään kehitettäväksi ja lisättäväksi. Keskustelussa esityksiä kannatettiin. Nostettiin esille, että on tärkeää arvioida osallistumisen todellisia vaikutuksia ja korostettiin myös, että nuorten omaehtoinen toiminta sosiaalisessa mediassa on syytä huomioida. Päätettiin muotoilla osallisuusjaoston raportista yhden liuskan mittainen tiedote, jota käytetään viestintätarkoituksissa.

Maija Perho terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta esitteli järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten viitekehystä. Rahapelitoiminnan tuotot nähtiin erityisenä huomiota vaativana osa-alueena. Veteraanien kuntoutukseen käytetyt määrärahat eivät ole pienentyneet, vaikka veteraanien määrä on vähentynyt. Tähän syynä ovat mm. kuntoutuslaitosten ylläpitokustannukset ja vaaditun invaliditeettiprosentin laskeminen. Koettiin tärkeäksi, että KANE ajaa tätä asiaa lähtökohtinaan sekä laadukkaan kuntoutuksen säilyttäminen että vapautuvien määrärahojen ohjaaminen kansalaisjärjestötoimintaan.

Avustukset ja taloudelliset toimintaedellytykset -työryhmän puheenjohtaja Jukka Pekkala esitteli loppuraporttiluonnosta. Työryhmän tavoitteena oli koota yhteen, mitä avustuksista ja taloudellisista toimintaedellytyksistä oli linjattu aiemmin. Osana raporttia toteutettiin Webropolilla pienimuotoinen järjestökysely. Työryhmä esittää rahapelitoiminnan yksinoikeusjärjestelmää seurattavaksi vuosittaisen raportin avulla ja tekemällä yhteistyötä rahapeliyhtiöiden kanssa. Yritysten tekemien lahjoitusten verovähennysoikeus halutaan nostaa esille iltakoulussa ja KANE:n lausunnossa verotyöryhmän raporttiin. Työryhmä esittää myös neuvottelujen aloittamista Kuntaliiton kanssa. Veteraanien kuntoutusrahoista ja de minimis- tuesta toivotaan käytävän periaatteelliset keskustelut KANE:n kokouksessa. Keskustelussa loppuraportista toivottiin suurempaa huomiota projektiavustusten ja yleisavustusten suhteeseen kansallistasolla. Leader-hankkeet mainittiin esimerkkinä toimivasta projektirahoituksen muodosta. Selvityshenkilön suhdetta kuntiin pohdittiin ja tuotiin esille tarve huomioida avustusten väliinputoajat. Myös de minimis ja palkkatuki nähtiin selkeyttämistä kaipaaviksi osa-alueiksi. Päätettiin käsitellä de minimistä ja voittoa tuottamatonta yritysmallia joulukuun teemaseminaarissa yhdessä yleishyödyllisten palvelujen kanssa.

Tiedoksi:
- Seuraava kokous pidetään 17.11. klo 15-17 Valkeassa Talossa.

Voit tutustua kokouksen alustuksiin täällä.

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokous Folkhälsanilla 2.9.2009

Kokouksen esityslistan tärkeimpinä asioina olivat yleishyödylliset palvelut työryhmän jatkotyö ja siihen liittyvä selvitys sekä VM:n verotyöryhmän loppuraportti. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin demokratiapolitiikan valmistelua ja HAVU-hanketta.

OTT Marjo Ojala esitteli KANE:n teettämän selvityksen kansalaisjärjestöjen roolista yleishyödyllisten palvelujen tuottajana. Mahdollisia kehityskohteita ovat esimerkiksi yleishyödyllisyyden käsitteen selventämisen, hankintayksikön selonottovelvollisuuden kynnysarvon nostamisen sekä julkisen palvelun velvoitteen antamisen tietyille järjestöille. Keskustelussa nousivat esiin sosiaalisten perusoikeuksien näkökulma ja SGEI-palveluiden tulkinta muissa EU-maissa.

Sari Aalto-Matturi kertasi yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta pohtineen valtioministeriön työryhmän taustoja. KANE:n edustajana työryhmässä toiminut Stefan Mutanen esitteli loppuraporttia. Kuten jo KANE:n kesäkuun kokouksessa todettiin, ei työryhmän toimeksiantona ollut tarkastella järjestöjen verotusta toimintaedellytysten vahvistamisen näkökulmasta vaan tarkastelun näkökulmana oli verotuksen selkeyttäminen ja kilpailuneutraalisuuden turvaaminen. KANE:n työvaliokunnan keskustelussa on pidetty tärkeänä, ettei työryhmän esityksiä lähdetä sellaisenaan toteuttamaan vaan seuraavassa vaiheessa järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseen liittyvä tarkastelu ja kysymys kilpailuneutraalisuudesta tulisi yhteen sovittaa. Päätettiin, että KANE:n verojaosto ja työvaliokunta valmistelevat lausuntoa verotyöryhmän raporttiin.

Jaostot esittelivät lyhyesti toimintaansa. Tutkimusjaoston puheenjohtaja Aaro Harju kertoi jaoston tekevän parhaillaan selvitystä kansalaisyhteiskuntatutkimuksen tilasta. Kehitteillä on myös sivusto, johon on koottu järjestöille tietoa avustusmahdollisuuksista. Osallisuusjaoston puheenjohtajaksi Björn Wallénin tilalle on tullut Jukka Tahvanainen. Jaoston tärkeimpinä teemoina ovat nuorten osallisuus ja demokratiakasvatus.

Demokratiapoliittisen asiakirjakokonaisuuden lausuntokierrosta oli jatkettu ministeriöiden osalta 7.9. asti. Niklas Wilhemsson oikeusministeriöstä esitteli Washingtonissa 2.-4.8. järjestetyn demokratiapoliittisen konferenssin teemoja. Konferenssissa esille nousseet asiat olivat melko samantyyppisiä kuin suomalaisessa demokratia-asiakirjassa huolimatta maiden poliittisten järjestelmien erilaisuudesta. Keskustelussa raportista ja asiakirjasta todettiin, että suomalaisen demokratiapolitiikan linjaamisessa on huomioitava myös kansainväliset impulssit. Päätettiin valmistella KANE:n lausunto demokratia-asiakirjaan demokratiapolitiikan työryhmässä ja työvaliokunnassa.

Sari Aalto-Matturi esitteli HAVU-hankkeen loppuraporttia. Valtionhallinnon vuorovaikutuskäytäntöjen parantamiseksi käynnistetty hanke esittää muun muassa vuorovaikutussuunnittelijoiden verkoston perustamista. HAVU-hanke painotti, että ministeriöiden on viimein luotava kansalaisjärjestöstrategiat, joita niiltä on edellytetty jo vuodesta 2002 lähtien. Kansalaisjärjestöstrategioiden runkona voisi toimia demokratiapoliittisessa asiakirjassa esitetty kansalaisyhteiskuntasitoumus, jonka järjestöt ja hallinto tekevät yhteistyössä. Uuden verkko-osallistumisen infrastruktuurin, ns. osallistumisympäristön, on määrä aloittaa toimintansa 2011, johon mennessä ministeriöillä olisi tärkeää olla vuorovaikutussuunnittelijat nimettyinä.

Muissa asioissa todettiin, että Kiinan siviiliasiainministeriöstä tulee delegaatio tutustumaan suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan ja hallinnon vuorovaikutukseen 13.10.

Tiedoksi:
- Seuraava kokous pidetään 15.10. klo 13.

Muita päätösasioita:
- Päätettiin asettaa työryhmä valmistelemaan KANE:n linjauksia järjestöistä yleishyödyllisten palvelujen tuottajina.

Hyväksyttiin seuraavat muutokset kokoonpanossa:
- varajäseneksi vt. pääsihteeri Markus Söderlundin tilalle pääsihteeri Jukka Tahvanainen (Allianssi)
- varsinaiseksi jäseneksi apulaisosastopäällikkö Erja Tikan tilalle osastopäällikkö Okko-Pekka Salmimies (UM)
- varajäseneksi yksikön päällikkö Leo Olasvirran tilalle apulaisosastopäällikkö Piritta Asunmaa (UM)
- pysyväksi asiantuntijajäseneksi pääsihteeri Tanja Auvisen tilalle vs. järjestökoordinaattori Saara Fraktman (Naisjärjestöt Yhteistyössä Nytkis ry)

Voit tutustua kokouksen alustuksiin täällä.

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kesäseminaari Königstedtin kartanossa 4.6.2009

Kokouksen esityslistan keskeisimmät asiat olivat verovalmistelu, KANE:n toiminnan puoliväliarvio sekä osallisuusjaoston väliraportti nuorten osallisuuden vahvistamisesta. Lisäksi hyväksyttiin lausunto valtionhallinnon hankerekisterin uudistamisesta sekä kannanotto arpajaislakiin liittyen.

VM:n verotyöryhmän puheenjohtaja, erityisavustaja Sirkku Linna esitteli VM:n verotyöryhmän toimeksiantoa ja toimintaa. Teemoina olivat mm. järjestöjen verotuksen ongelmakohdat, verotuksen ennakoitavuus, oikeusvarmuus ja kilpailuneutraliteetti. Seuranneessa keskustelussa toivottiin, että VM:n työryhmän loppuraportissa näkyisi valtioneuvoston periaatepäätöksessä linjattu järjestöjen toimintaedellytysten parantamisen tavoite, ja että järjestöjen arvo hyvinvoinnin ja demokratian kannalta tulisi esiin raportissa. Kilpailuneutraliteetin ylikorostumisesta oltiin huolestuneita. Todettiin, että hyvinvoinnin ja demokratian sekä kilpailuneutraliteetin näkökulmien tulisi olla tasapainossa keskenään. Oltiin huolestuneita siitä, että verotuksen selkeyttäminen voi myös tarkoittaa järjestöjen verotuksen kiristymistä.

Jaostojen ja työryhmien puheenjohtajat esittivät lyhyet katsaukset ryhmiensä tilanteista. Yleishyödyllisten palvelujen työryhmän jatkotyöhön liittyvä järjestöhaastattelukierros on edennyt ja OTT Marjo Ojalan raportin pitäisi valmistua kesäkuun loppuun mennessä. Tutkimusjaosto on laatinut suunnitelman kansalaisyhteiskuntaa koskevan tutkimustiedon kartoittamisesta korkeakouluista ja järjestöistä.

Osallisuusjaoston puheenjohtaja Björn Wallén esitteli osallisuusjaoston väliraportin ja esitykset nuorten osallisuuden vahvistamiseen. Esitykset käsittelivät mm. demokratiakasvatusta, järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa, yhdenvertaisuutta sekä nuorten osallistumiskanavien kehittämistä. Seuranneessa keskustelussa esille nousseita teemoja olivat äänestysikärajan alentaminen, sähköisten kanavien kehittäminen, demokratiakasvatus opettajakoulutuksessa ja luokattoman lukion tapaiset yhteisöllisyyteen vaikuttavat rakenteelliset tekijät. Pohdittiin myös perustuloa, asevelvollisuutta ja äänestysikärajan laskua.

Sari Aalto-Matturi esitteli KANE:n toimintasuunnitelman toteutumista tähän asti ja tulevaisuutta sekä puolivälikyselyn tuloksia. Tuloksissa asialistalla oltiin haluttu nostaa seuraavia teemoja: kuntaliitosten vaikutus, ei-rekisteröitynyt kansalaistoiminta, järjestöjen ja markkinoiden suhde, sekä asioiden karsiminen ja tiivistäminen. Pohdittiin, miten huomioida epämuodolliset kansalaistoimijat. Uusina teemoina esiin nousivat hallinnon ja järjestöjen yhteistyön kipupisteiden etsiminen, vertailu muiden maiden kansalaisyhteiskuntiin sekä sähköisten välineiden käytön lisääminen KANE:n toiminnassa.

Tiedoksi:
- Seuraava kokous pidetään 2.9. klo 8.30, ennen 10.30 alkavaa Kansalaisyhteiskuntafoorumia

Muita päätösasioita:
- Järjestöjen taloudellisia toimintaedellytyksiä selvittäneen työryhmän jatkoksi päätettiin perustaa jatkotyöryhmä, joka kokoontuu ensimmäisen kerran elokuussa 2009

Hyväksyttiin seuraavat muutokset kokoonpanossa:
- neuvottelukunnan varajäsen, pääsihteeri Esko Ranto (TUL) neuvottelukunnan varsinaiseksi jäseneksi toiminnanjohtaja Juha Viertolan (SLU/Hiihtoliitto) tilalle
- kehitysjohtaja Rainer Anttila (SLU) neuvottelukunnan varajäseneksi
- kehitysjohtaja Rainer Anttila (SLU) verojaoston jäseneksi toiminnanjohtaja Juha Viertolan (SLU/Hiihtoliitto) tilalle
- toimitusjohtaja Stefan Mutanen (Folkhälsan) verojaoston puheenjohtajaksi Juha Viertolan (SLU/Hiihtoliitto) tilalle

Voit tutustua kokouksen alustuksiin täällä.

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokous sisäasiainministeriössä 14.4.2009

Kokouksen asialistalla oli verojaoston väliraportin käsittely ja neuvottelukunnan evästykset demokratiapolitiikan valmisteluun. Tämän lisäksi kuultiin sisäasiainministeriön kansalaisjärjestöstrategiasta ja järjestöyhteistyöstä sekä hyväksyttiin KANE:n mediaviestintästrategia ja esitys oppilaskuntatoiminnan velvoittavuudesta perusasteella.

Verojaoston puheenjohtaja Juha Viertola esitteli KANE:n verojaoston väliraportin ja kertoi samalla valtiovarainministeriön verotyöryhmän tilanteesta. Väliraportissa on pyritty kuvaamaan järjestöverotuksessa tapahtunutta muutosta sekä niitä toimenpiteitä, joita verohallinto on tehnyt järjestöjen verotuksen resursointiin ja organisaatiomuutokseen liittyen. Toimenpide-ehdotuksiin liittyvä keskeisin kysymys on elinkeinotoiminnan ja -tulon määrittely sekä sen rajapinnat yleishyödyllisten yhteisöjen verotukseen. Keskustelussa nousi esiin verovapautuslautakunnan asema järjestöjen vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta, kilpailuneutraliteettivaatimuksen suhde järjestöjen verovapauteen sekä järjestöjen osaamisen puutteet yhdistysverotuksen saralla.

Sari Aalto-Matturi esitteli demokratiapoliittisen keskusteluasiakirjan sekä päätösasiakirjan luonnoksia. Asiakirjakokonaisuus koostuu kolmesta osasta: taustaselvityksistä, keskusteluasiakirjasta sekä periaatepäätöksestä. Prosessia koordinoi oikeusministeriön demokratiayksikkö ja mukana valmistelussa on ollut demokratiaverkosto sekä KANE:n demokratiapolitiikan työryhmä. Tämän lisäksi demokratiapolitiikan valmisteluun on liittynyt lukuisia alatyöryhmiä ja -prosesseja. Keskustelussa toivottiin, että demokratiakasvatukseen liittyviä ongelmia tulisi avata ja ehdotuksia konkretisoida. Muita esille nousseita teemoja olivat mm. palveluntuotantoroolin korostamisen vaikutukset palveluita tuottamattomiin kansalaisjärjestöihin, järjestöille annettujen lahjoitusten verotus, vaalijärjestelmäuudistus ja vaalitiedotus, kansalaisyhteiskuntasitoumus sekä kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen rahoitustarve.

Kaija Uusisilta esitteli lyhyesti viestintätyöryhmän valmisteleman mediaviestintästrategian, johon on koottu muutama ydinajatus tehtävänannon mukaisesti. Strategiassa on linjattu mediaviestintästrategian lähtökohdat, toteuttamiskeinot ja viestintävastuut. Lisäksi asiakirjan osana on KANE:n vuoden 2009 viestintäsuunnitelma, joka uusitaan vuosittain. Viestintätyöryhmä arvioi tavoitteiden toteutumisen. Sovittiin, että mediaviestintästrategiaan palataan vielä KANE:n kesäseminaarissa 4.6., mutta sen toteuttamisen voi aloittaa välittömästi.

Tiedoksi:
- KANE:n seminaarissa 4.6. klo 13-20 käsitellään verovalmistelua, demokratiapolitiikkaa ja järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten jatkotyötä. Lisäksi käydään KANE:n välitilinpäätöskeskustelu ja luodaan suuntaviivoja neuvottelukunnan loppukaudelle sekä kehittämisideoita seuraavalle toimikaudelle. Tarkoituksena on toteuttaa myös etukäteiskysely KANE:n jäsenille välitilinpäätökseen liittyen.
- KANE:n lausunto valtioneuvoston selontekoon hankintalakiuudistuksesta

Muita päätösasioita:
- hyväksyttiin KANE:n mediaviestintästrategia
- hyväksyttiin KANE:n esitys oppilaskuntatoiminnan velvoittavuudesta perusasteella
- päätettiin valmistella Jyväskylän yliopistolle kannanotto maisteriohjelman puolesta
- sovittiin, että ministeriöiden strategioihin ja toimintatapoihin liittyvä KANE:n haastattelukierros aloitetaan sisäasiainministeriöstä

Voit tutustua kokouksen alustuksiin täällä.

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokous Säätytalolla 23.2.2009

Kokouksen asialistalla oli järjestöjen taloudellisia toimintaedellytyksiä sekä demokratiapolitiikkaa käsittelevät raportit. Tämän lisäksi keskusteltiin verovalmistelun tilanteesta, EPACE-hankkeesta sekä asetettiin KANE:lle viestintätyöryhmä valmistelemaan neuvottelukunnalle viestintäsuunnitelman ja pelkistetyn viestintästrategian. KANE:n oppilaskuntatoiminnan velvoittavuutta käsittelevä lausunto palautettiin valmisteluun neuvottelukunnan evästyksin.

Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset -työryhmän puheenjohtaja Heikki Vaisto esitteli työryhmän loppuraporttia. Työryhmä keräsi tietoa erilaisilta järjestötoimintaa avustavilta tahoilta sekä kuuli sisäministeriötä rahankeräys- ja arpajaislain säädöksiin ja järjestöjen omaan varainhankintaan liittyen. Verotus, yleishyödyllisyys ja EU:n myöntämät avustukset rajattiin raportin ulkopuolelle. Raporttia koskevassa keskustelussa järjestökentän kuvaamiseen kaivattiin hieman lisää tasapuolisuutta, sillä raportin painotuksen koettiin olevan sosiaali- ja terveysjärjestöissä. Toisaalta esimerkiksi RAY:n käsittelyä pidettiin hyvin kattavana.

Sari Aalto-Matturi kertoi demokratia-asiakirjan valmisteluprosessista. Heikki Kukkonen esitteli demokratiapolitiikan työryhmän raporttiluonnosta. Raportin ehdotuksia pidettiin raikkaina ja rohkeina. Asiat on hyvä tuoda esiin, ja myöhemmin voidaan päättää, mihin ehdotuksiin KANE sitoutuu. Yhdistysrekisteriä voisi kommenttien perusteella käsitellä raportissa syvällisemmin. Samoin demokratiavaikutusten arviointi tarvitsisi lisävalaistusta. Oppilaskuntatoiminnan velvoittavuuden yhteyteen kaivattiin pohdintaa oppilaskuntien oikeudellisesta asemasta ja mahdollisesta automaatiojäsenyydestä. Osallisuusjaosto selvittää asiaa valmistelemansa lausunnon osalta.

Hyväksyttiin seuraava muutos KANE:n kokoonpanossa:
- ylitarkastaja Kari Aaltosen tilalle ylitarkastaja Mia Keskinen (Verohallitus)

Tiedoksi:
- KANE:n sihteeristöön suunnittelija Maria Wakehamin tilalle puolentoista vuoden määräajaksi suunnittelija Erkki Perälä (oikeusministeriö)

Muita päätösasioita:
- asetettiin KANE:n viestintätyöryhmä
- palautettiin KANE:n lausunto oppilaskuntatoiminnan velvoittavuudesta perusasteella osallisuusjaoston valmisteluun neuvottelukunnan evästyksin
- päätettiin, että järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten selvittämistä jatketaan työvaliokunnan johdolla ja Veikkauksen edunsaajien yhteistyöryhmän avustuksella
- nimettiin KANE:n ehdokkaaksi yleishyödyllisten yhteisöjen verokohtelua selvittävän työryhmän jäseneksi toimitusjohtaja Stefan Mutanen Samfundet Folkhälsanista

Voit tutustua kokouksen alustuksiin täällä.

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) kokous oikeusministeriössä 15.12.2008

Kokouksessa käsiteltiin demokratiapoliittista asiakirjaa varten tehtyjä taustaselvityksiä, KANE:n visiota ja toimintasuunnitelmaa, tutkimusjaoston työsuunnitelmaa, yhdistysverotuksen valmistelua sekä yhdistyslain tarkistamista.

Professori Hannu Nieminen esitteli selvitystä verkko-osallistumisesta Suomessa. Selvityksessä suositellaan tutkimuksen ja sen käsitteistön yhtenäistämistä, tutkimuksen tekemistä kansalaisten näkökulmasta sekä uusia ja osallistumista edistäviä sisältöjä ja välineitä. Systemaattista seurantaa ja kiinteitä indikaattoreita tarvitaan sähköisen osallistumisen kehittämiseksi.

Professori Martti Siisiäinen esitteli kansalaisjärjestötoiminnan tilaa ja tulevaisuudennäkymiä koskevaa selvitystä. Siisiäisen mukaan yhdistystoiminnan ei Suomessa voida yleisesti katsoa olevan kriisissä. Sen sijaan nuorten kiinnittyminen yhdistystoimintaan on olennaisesti vähäisempää kuin vanhempien sukupolvien.

Oikeusministeriön erityissuunnittelija Niklas Wilhelmsson esitteli hänen ja VTT Hanna Wassin kokoamaa raporttia äänestysaktiivisuudesta Suomessa. Suomi on pudonnut Eurooppalaisen keskitason alapuolelle äänestysprosenttien osalta. Erityisesti nuoret äänestävät yhä passiivisemmin. Äänestysaktiivisuuden laskun syitä ei ole tutkittu riittävästi. Tutkimusaineistojen ja tilastojen keruu tulisi vakinaistaa, lisätä ja yhdenmukaistaa. Rekisteripohjaisia äänestystietoja tulisi saada käyttöön. Äänestämässä käynnin ja äänestämättä jättämisen tilastointi olisi tärkeää.

Aaro Harju kertoi tutkimusjaoston valmistuneesta työsuunnitelmasta. Jaosto aikoo aluksi kartoittaa olemassa olevaa tutkimusta päällekkäisyyksien välttämiseksi. Se pyrkii olemaan aloitteentekijä ja ottamaan yleisellä tasolla kantaa isoihin kansalaisvaikuttamista koskeviin tutkimusasioihin, ei yksittäisiin tutkimuksiin. Tilastokeskuksen pääjohtajalle tehty lausunto ajankäyttötutkimuksen tarpeellisuudesta hyväksyttiin sellaisenaan.

KANE:n pääsihteeri Sari Aalto-Matturi esitteli lausuntoluonnoksen yhdistyslain uudistamisesta. Neuvottelukunta ei ollut yksimielinen lausunnosta. Päätettiin, että puheenjohtajisto ja sihteeristö valmistelevat uuden lausuntoluonnoksen, joka toimitetaan neuvottelukunnan jäsenille tammikuun alkupuolella.

Vahvistettiin seuraavat muutokset Kanen ja sen alaisten työryhmien ja jaostojen kokoonpanossa:
- neuvottelukuntaan Hans Grahnin tilalle Jukka Lehtonen ja hänen varajäsenekseen Hanna-Kaisa Auvinen (EK)
- demokratiapolitiikan työryhmään Kirsti Laineen tilalle Viivi Seirala (OPM)
- Mirja Liikkanen (Tilastokeskus) tutkimusjaoston jäseneksi

Voit tutustua kokouksen alustuksiin täällä.

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta (KANE) ja Paremman sääntelyn neuvottelukunnan kokous 17.11.2008 Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä

Kokouksen asialistalla oli neuvottelukuntien vuoropuhelu hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutuksesta. Puheenjohtajana toimi Paremman sääntelyn neuvottelukunnan puheenjohtaja, oikeusministeri Tuija Brax.

KANE:n varapuheenjohtaja, Paremman sääntelyn neuvottelukunnan jäsen Riitta Särkelä (STKL) kertoi kansalaisjärjestöjen kuulemiskäytännöistä. Neuvotteleva virkamies Katju Holkeri (VM) alusti kuulemisen kehittämisestä valtionhallinnossa 2000-2008. Neuvotteleva virkamies Maija Salo (OM) puhui ministeriöiden suorittamasta kuulemisesta lainsäädäntöhankkeissa.

Vastavalmistunut SAG-hanke ja edelleen käynnissä oleva valtiovarainministeriön ja oikeusmi-nisteriön HAVU-hanke ovat viimeisimpiä hankkeita, joissa kuulemista ja vuorovaikutusta kan-salaisjärjestöjen kanssa on kehitetty. Kuulemiseen ja kansalaisjärjestöstrategian laatimiseen tullaan lähiaikoina julkaisemaan HAVU-hankkeessa valmisteltu ohjeistus ministeriöitä varten.
Tavoitteena on, että HAVU-hankkeen puitteissa laadittaisiin virkamiehiä sitova kuulemisen ohje säädösvalmistelussa.

- Neuvottelukuntien mukaan Suomessa järjestöjen kuuleminen ja keskustelu ovat kansainväli-sistä vertailuista huolimatta olevan hyvällä tolalla, mutta mm. ministeriöiden sähköiset pal-velut kaipaisivat päivittämistä ja yhdenmukaistamista.
- Toivottiin järjestöjen kuulemisen aikaistamista jo lakiesityksen esivalmisteluvaiheeseen. Lausuntokierroksen minimipituuden todettiin riippuvan paljon valmisteltavasta asiasta.
- Hallitusohjelman muodostamiseen vaikuttaminen koettiin tehokkaimmaksi vaikuttamiseksi.
- Todettiin, että EU-valmistelun aikataulut tulisi tehdä avoimiksi.
- Edustavuuteen tulisi kiinnittää huomiota paitsi hallinnon suorittamassa kuulemisessa, myös järjestöjen sisäisen demokratian kannalta. Kuulemiseen kaivattiin mukaan uusia ryhmiä, ja tässä myös järjestöjen olisi oltava entistä aktiivisempia.
- Ministeriöt tarvitsevat kuulemiseen myös resursseja. Temaattista, visioita ja arvoja koskevaa keskustelua tulisi myös käydä kansalaisyhteiskunnan kanssa.
- Tavoitteena on kytkeä kuulemisen vaikutusten arviointi osaksi normaalia, muutenkin tapah-tuvaa toiminnan suunnittelua ja arviointia.
- Kuulemisen velvoittavuutta tietyissä säädöshankkeissa pidettiin hyvänä, joskin haasteellisena ehdotuksena.

Tutustu kokouksen alustuksiin

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (Kane) kokous 27.10.2008 oikeusministeriössä

Kanen kokouksessa käsiteltiin Yleishyödylliset palvelut -työryhmän ja Verojaoston raportteja, jotka on tarkoitus viedä hallituksen iltakoulun käsittelyyn marraskuussa 2008.

Yleishyödylliset palvelut -työryhmän puheenjohtaja Riitta Särkelä esitteli Kanelle työryhmänsä raportin yhteenvedon. Yhteenvedossa käydään lyhyesti läpi aiheen keskeinen on-gelmakenttä ja esitetään suositukset valtioneuvoston linjauksiksi, tarvittaviksi toimenpi-teiksi sekä jatkoselvitystä vaativiksi asioiksi. Raportti hyväksyttiin muutamin keskustelussa sovituin muutoksin.

Verojaoston puheenjohtaja Juha Viertola esitteli Kanelle jaoston väliraportin. Verojaostossa ei saavutettu yksimielisyyttä siitä, tulisiko elinkeinotoiminnan rajanvedon selkeyttämiseksi muuttaa tuloverolakia, vai riittäisikö Verohallinnon ohjeistuksen täsmentäminen. Jaosto pyysi työlleen lisäaikaa helmikuun 2009 loppuun saakka. Tavoitteena on, että jaosto päätyy tämän jälkeen konkreettiseen toimenpide-ehdotukseen.

Vahvistettiin seuraavat muutokset Kanen kokoonpanossa:
- nimettiin Hans Grahnin tilalle Demokratiapolitiikka-työryhmään asiantuntija Anna
Kaisa Auvinen Elinkeinoelämän keskusliitosta
- nimettiin Nina af Hällströmin tilalle Osallisuusjaostoon pääsihteeri Sandra Bergqvist
opetusministeriöstä.

Päätettiin työvaliokunnan esityksen mukaisesti, ettei Kanen varajäsenillä ole pääsääntöisesti oikeutta lähettää omia, neuvottelukuntaan kuulumattomia varajäseniä Kanen kokouksiin.

Tutustu kokouksen aineistoihin

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan  neuvottelukunnan (Kane) kokous 10.10.2008 Allianssi ry:ssä

Kokouksen pääteemana oli nuorten osallisuus. Aihetta alustivat puheenjohtaja Ossi Heinänen Allianssi ry:stä, kulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen opetusministeriöstä, suunnittelija Maria Wakeham oikeusministeriöstä, ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmasta sekä tutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta.

Kokouksen päätösesitykset

Kane pitää huolestuttavana nuorten yhteiskunnallisessa osallistumisessa tapahtunutta muutosta. Vaikka osa nuorista on hyvinkin aktiivisia, merkittävä osa nuorista jää kokonaan sivuun yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta. On ilmeistä, että nuoret eivät saa lapsuutensa ja nuoruutensa aikana riittävästi eväitä rakentaa identiteettiään osallistuvina kansalaisina.

Demokratiaoppimiselle on luotava edellytykset. Koulujen demokratiakasvatuksella on tässä tärkeä rooli - demokratiakasvatuksen tulee tarjota nuorille sekä riittävät perustiedot ymmärtää omat vaikutusmahdollisuutensa kansalaisena että aitoja osallistumisen kokemuksia. Koulujen ohella myös järjestöt ovat tässä tärkeitä toimijoita.

Kane pitää tärkeänä, että demokratiakasvatusta kehitetään ja vahvistetaan nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi. Koulujen oppilaskuntien perustamisen tulee jatkossa olla lakisääteistä. Mahdollisuutta äänioikeusikärajan laskemiseen 16-vuoteen tulee arvioida erityisesti siitä näkökulmasta, antaisiko ikärajan lasku mahdollisuuden kytkeä koulujen demokratiakasvatus nykyistä tiiviimmin todelliseen demokraat-tiseen osallistumiseen ja sitä kautta vahvistaa nuorten äänestysaktiivisuutta.

Kane vastuuttaa osallisuusjaoston valmistelemaan edelleen esityksiä nuorten osallisuuden vahvistamiseksi ja tuomaan ne Kanen käsiteltäväksi 1.6.2009 mennessä.

Muut asiat 

Lisäksi päätettiin järjestää Kanen ylimääräinen kokous 27.10.2008. Kokouksen tarkoituksena on tuottaa Kanen linjaukset järjestöjen verotuksesta ja yleishyödyllisiä palveluista näillä näkymin marraskuussa järjestettävää hallituksen iltakoulua varten.

Vahvistettiin muutokset neuvottelukunnan sekä sen jaostojen ja työryhmien kokokoonpanoissa seuraavasti. Nimettiin neuvottelukunnan jäseneksi hallitusneuvos Eija Koivurannan tilalle johtaja Kari Ilmonen sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä asiantuntija Hans Grahnin tilalle asiantuntija Anna-Kaisa Auvinen Elinkeinoelämän Keskusliitosta.

Verojaoston jäseneksi nimettiin veroasiantuntija Leena Romppaisen tilalle veroasiantuntija Satu Grekin Suomen Yrittäjistä.

Tutkimusjaoston jäseneksi nimettiin puheenjohtaja Heikki Kukkosen (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä kansalaisjärjestöteemaryhmä) tilalle dosentti Lassi Saressalo Suomen Kotiseutuliitosta.

Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset -työryhmän jäseneksi nimettiin järjestökoordinaattori Sanna Rekosen tilalle jäsensihteeri Tuovi Tolonen Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.

Yleishyödylliset palvelut -työryhmän jäseneksi nimettiin kansainvälisten asioiden kehittämispäällikkö Pirjo Pietilän tilalle kansainvälisten asioiden kehittämispäällikkö Kirsi Väätämoinen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta.

Neuvottelukunnan sihteeristöön nimettiin suunnittelija Jaana Korkiakosken tilalle suunnittelija Maria Wakeham oikeusministeriöstä.

Tutustu kokouksen aineistoihin

Kansalaisyhteiskuntafoorumi 3.9.2008 Valkoisessa Salissa

Kane järjesti järjestyksessään toisen Kansalaisyhteiskuntafoorumin 3.9.2008 Valkoisessa salissa Helsingissä. Tilaisuudessa pohdittiin ajankohtaisia kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiin liittyviä kysymyksiä. Tilaisuus oli suunnattu kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksistä kiinnostuneille järjestöjen ja kansalaisverkostojen, hallinnon, tutkimuksen ja tiedotusvälineiden edustajille. Vastaava foorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa elokuussa 2007.

Tilaisuudessa kuultiin tilannekatsaus ja keskusteltiin Kanen nelivuotiskauden toimintasuunnitelmasta ja visiotyöstä, järjestöjen verotuksesta ja taloudellisista toimintaedellytyksistä sekä palvelujen yleishyödyllisyyttä koskevasta valmistelutyöstä, osallisuuden ja kansalaisyhteiskuntaa koskevan tietopohjan vahvistamisesta sekä demokratiapolitiikan valmistelusta 2008-2009. Myös yhdistyslain uudistamisesta sekä käynnissä olevasta hallinnon kuulemiskäytäntöihin liittyvästä kehitystyötä esiteltiin.

Tilaisuudessa käytettiin GlobalResponse järjestelmää, jonka kautta osallistujat pääsivät äänestämään erilaisista teemoista.  

Tutustu seminaarin aineistoihin

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (Kane) kevätkauden viimeinen kokous ja visiotyöpaja  17.6.2008 Suomenlinnassa

Kanen kokouksessa käsiteltiin neuvottelukunnan lausunto sähköisen kuulemisen kehittämiseen valtionhallinnossa sekä neuvottelukunnalle osoitettu esitys koskien järjestöjohdon koulutusohjelman kehittämistä ja toteuttamista. Lisäksi hyväksyttiin Yleishyödylliset palvelut -työryhmän esitys koskien oikeudellisen selvityksen laatimista SGEI-palveluista.

Kanen yhteyteen perustettiin Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset -työryhmä sekä Demokratiapolitiikka-työryhmä. Lisäksi käytiin läpi neuvottelukunnan jaostoille ja työryhmille laaditut yhteiset pelisäännöt.

Oikeusministeriön demokratiayksikön todettiin käynnistäneen kevätkaudella 2008 sen vastuulla oleva demokratiapolitiikan valmistelu. Valmistelua tehdään yhteistyössä demokratiayksikön, ministeriöiden demokratiaverkoston ja Kanen kanssa. Kanen Demokratiapolitiikka-työryhmän todettiin vastaavan demokratia-asiakirjan kansalaisyhteiskuntapoliittisia linjauksia. Kokouksessa käytiin läpi demokratiapoliittisen asiakirjan luonnospaperi.

Lopuksi sovittiin syyskauden kokouksien ajankohdat. Syyskausi käynnistyy 3.9. Kanen kokouksella ja sen jälkeen pidettävällä kansalaisfoorumilla.

Kanen uudeksi jäseneksi Ismo Partasen tilalle nimitettiin kehittämispäällikkö Janne Pesonen Suomen Yrittäjistä ja varajäseneksi Jukka Tahvanaisen tilalle Allianssi ry:n vt. pääsihteeri Markus Söderlund ajalle 1.6.2008 - 14.6.2009. 

Järjestöjen_taloudelliset_toimintaedellytykset_työryhmä

Demokratiapolitiikkatyöryhmä

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (Kane) kokous 3.4.2008 STKL:n tiloissa

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta käsitteli kokouksessaan muun muassa yhdistyslain uudistamiseen liittyviä kysymyksiä, rahapeliyhtiöiden roolia ja tulevaisuutta järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaajina sekä käynnissä olevaa arpajaislain uudistamistyötä.

Arpajaislain uudistamisesta neuvottelukunnalle piti alustuksen hallitusneuvos Jouni Laiho sisäasiainministeriöstä. Laiho totesi, että arpajaislakihanke on kaksivaiheinen ja että sen ensimmäisessä vaiheessa laadittiin ehdotukset edellisen vaalikauden ajaksi asetetun laajapohjaisen Rahapelifoorumin linjauksiin liittyvistä säädösesityksistä. Esitykset koskivat rahapelien markkinointia, rahapelien ikärajoja, lupaviranomaisen toimivaltuuksia ja rangaistussäännöstä. Ensimmäisen vaiheen työ päättyi maaliskuussa 2008. Arpajaislakihankkeen toisessa vaiheessa laaditaan ehdotukset säädösesityksistä liittyen rahapelien toimeenpanoa koskevan yksinoikeusjärjestelmän perusteisiin, rahapelitoimintaan ja laajemminkin arpajaisiin liittyvän valvonnan organisointiin ja resursointiin sekä rahapelien toimeenpanoon kytkeytyvän sosiaalisen vastuun toteuttamiseen. Hankkeen toinen vaihe päättyy vuoden 2008 lopussa.

Rahapeliyhtiöiden tilannetta muuttuvassa toimintaympäristössä neuvottelukunnalle valottivat viestintäjohtaja Ilkka Juva Veikkaus Oy:stä ja varatoimitusjohtaja Esko Romppainen RAY:ltä.

Rahapelitoiminnan tulevaisuuden haasteita todettiin olevan yksinoikeusjärjestelmään perustuvan järjestelmän kyseenalaistaminen ja nykyisen toimialarakenteen säilyminen. Keskusteluissa korostui asian olevan edunsaajien, järjestöjen ja rahapeliyhtiöiden sekä hallinnon yhteinen asia. Rahapeliyhtiöiden monopoliaseman puolustamisessa sosiaalisten haittojen ja pelihaittojen ehkäisemisen tarkoitusta pidettiin oleellisena asiana pitää esillä. Rahapeliyhtiöiden yksinoikeusjärjestelmän mureneminen merkitsisi erityisesti edunsaajien taloudellisten toimintaedellytysten heikkenemistä. Laskennallisesti voittovarojen menettämisen arveltiin tarkoittavan noin seitsemän prosentin kasvua tuloverotuksessa.

Neuvottelukunnan kokouksessa käsiteltiin myös neuvottelukunnan toimintasuunnitelmaa. Neuvottelukunta päätti lisäksi perustaa Osallisuuden vahvistaminen-jaoston sekä tutkimusjaoston. Jaostojen työ pohjautuu Kansalaisyhteiskunnan tila ja osallisuus-työryhmän työlle.

Osallisuuden vahvistaminen-jaosto

Tutkimusjaosto

Arpajaislaki

Veikkaus

Raha-automaattiyhdistys

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokous 18.2.2008 SLU-talossa

Neuvottelukunnan kokouksen asialistalla olivat mm. sähköisen kuulemisen kehittäminen, neuvottelukunnan toimintasuunnitelma ja tutkimusyhteistyö.

Valtionhallinnon sähköisen kuulemisen kehittämistyöryhmän puheenjohtaja Sari Aalto-Matturi esitteli sähköisen kuulemisen työryhmän esitysluonnosta sähköisen kuulemisen kehittämistoimenpiteistä. Sähköisen kuulemisen kehittäminen keskeisenä tavoitteena on kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen ja demokratian vahvistaminen. YK:n teettämässä selvityksessä todettiin Suomen sijoittuvan valtionhallinnon sähköisen asioinnin ja kuulemisen osalta verrattain heikosti kansainvälisessä vertailussa. Sähköisen kuulemisen työryhmän työ valmistuu helmikuun 2008 lopussa, jonka jälkeen esitys lähtee lausuntokierrokselle.

Neuvottelukunnan kokouksessa käsiteltiin myös neuvottelukunnan toimintasuunnitelmaa. Neuvottelukunnan roolia ja merkitystä sekä sen työn painopisteitä ja arviointia käsiteltiin toimintasuunnitelmaluonnoksen pohjalta. Toimintasuunnitelmaa sovittiin käsiteltävän laajemmin neuvottelukunnan seuraavassa kokouksessa 3.4.2008.

Neuvottelukunta hyväksyi työvaliokunnan laatiman esityksen neuvottelukunnan yhteyteen perustettavista jaostoista ja työryhmistä, joita ovat 1) verojaosto 2) yleishyödylliset palvelut -työryhmä 3) tutkimusjaosto 4) järjestöjen avustukset -työryhmä 5) osallisuuden vahvistaminen -työryhmä 6) järjestövaikutusten seuranta -työryhmä 7) demokratiapolitiikka -työryhmä. Verojaoston puheenjohtajaksi nimettiin Juha Viertola SLU:sta ja Yleishyödylliset palvelut -työryhmän puheenjohtajaksi Riitta Särkelä STKL:stä.

Lisäksi neuvottelukunta hyväksyi Jyväskylän yliopiston Suomen akatemialle laatiman kansalaistoiminta ja kansalaisyhteiskunta tutkimusohjelma aloitteen ja päätti liittää siihen neuvottelukunnan kannanoton. Neuvottelukunta päätti lisäksi antaa esityksen demokratiatutkimuksen tarpeesta sektoritutkimuksen neuvottelukunnalle.

verojaosto

Yleishyödylliset palvelut työryhmä

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokous 17.1.2008 eduskunnassa  

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta kokoontui 17.1.2008 eduskuntatalossa. Neuvottelukunnan kokouksen asialistalla olivat mm. järjestöjen verotus, Euroopan komission yleishyödyllisiä palveluja koskeva tiedonanto sekä Kansalaisyhteiskunnan tila ja osallisuus -työryhmän esitys osallisuuden vahvistamiseksi.

Valtioneuvoston periaatepäätös velvoittaa neuvottelukuntaa arvioimaan verotusta koskevien säädösten kehittämistarpeet. Työvaliokunta kutsui täten Juha Viertolan SLU:sta ja Raimo Lindbergin Invalidiliitosta selvittämään järjestöjen verokohtelun toimivuutta sekä järjestöjen mahdollisia käytännön ongelmia, joita ne ovat kokeneet verotukseen liittyen. Verotusasioiden jatkotyötä varten neuvottelukunta päätti perustaa erillisen verojaoston.

Euroopan komissio on pyytänyt jäsenmailta kannanottoa yleishyödyllisiä palveluita koskevaan komission tiedonantoon. Suomen kannan valmistelusta ja koordinoinnista vastaa valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristö. Neuvottelukunta päätti osallistua Suomen kannan valmisteluun ja laati näin komission tiedonantoon oman kannanottonsa. Aiheeseen liittyen neuvottelukunta päätti lisäksi perustaa kevään ajaksi työryhmän tekemään yleishyödyllisiin palveluihin liittyvää kartoitustyötä. Selvityksen perusteella arvioidaan myöhemmin, onko neuvottelukunnalla tarvetta perustaa teemaan liittyvää jaosta.

Kansalaisyhteiskunnan tila ja osallisuus-työryhmä laati neuvottelukunnan toimesta pohjaehdotuksen siitä, miten osallisuutta ja siihen liittyviä asioita voitaisiin neuvottelukunnan toimikauden aikana vahvistaa. Työryhmän esitystä on tarkoitus hyödyntää neuvottelukunnan toimintasuunnitelmaa laadittaessa.

Kannanotto yleishyödyllisistä palveluista

Kansalaisyhteiskunnan tila ja osallisuus -työryhmän esitys

Oikeusministeriön työryhmä tarkistamaan yhdistyslakia

Oikeusministeriö on asettanut työryhmän tarkistamaan yhdistyslainsäädäntöä. Tarkoituksena on uudistaa lakia vastaamaan paremmin nykyaikaisen järjestö- ja kansalaistoiminnan vaatimuksia. Tarkistuksia tarvitaan erityisesti yhdistysten hallinnon ja tilintarkastuksen osalta sekä mahdollisuuteen osallistua sähköisesti kokouksiin ja päätöksentekoon.

Työryhmän on selvitettävä keinoja, jotka lisäävät yhdistysten mahdollisuuksia valita kullekin yhdistykselle parhaiten soveltuva hallintomalli. Erityisesti laajoissa ja monitasoisissa yhdistyksissä voi olla tarpeen säännöissä määrätä, että toiminnanjohtaja vastaa päivittäisestä toiminnasta hallituksen sijasta.

Katso tarkemmin:
http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1194507057354

Kansalaisyhteiskuntafoorumi 23.8.2008 Säätytalolla 

Säätytalolla 23. elokuuta järjestetty Kansalaisyhteiskuntafoorumi oli keskustelu- ja kuulemistilaisuus, jossa pohdittiin julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutuksen parantamista. Konkreettisena keskustelun kohteena oli syksyllä asetettava kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta ja sille asetetut odotukset.

Tilaisuus jakautui johdattelupuheenvuorojen jälkeen kahteen teemakeskusteluun. Keskustelujen teemat lomittuvat toisiinsa, mutta toisessa julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta tarkasteltiin sisältönäkökulmasta,  toisessa osallisuuden näkökulmasta.

Tutustu seminaarin aineistoihin

Neuvottelukunnan käynnistysseminaari 5.11.2007 Säätytalolla

Neuvottelukunta kokoontui ensimmäisen kerran 5.11.2007 Säätytalolla.

Neuvottelukunta asetti seminaarissa työvaliokunnan vastaamaan neuvottelukunnan päätettäviksi tulevien asioiden valmistelusta. Työvaliokunnan jäseniksi nimettiin Jukka Pekkala (pj), Riitta Särkelä, Ossi Heinänen, Eija Koivuranta, Mirja Virtala ja Sari Aalto-Matturi.

Neuvottelukunta asetti lisäksi kansalaisyhteiskunnan tila ja osallisuus -työryhmän. Kyseinen ad hoc -työryhmä valmistelee neuvottelukunnalle pohjaehdotuksen siitä, minkälaisiin osallisuuteen ja sen vahvistamiseen liittyviin asioihin neuvottelukunnan erityisesti tulisi ensimmäisen toimintavuoden ja koko toimintakautensa aikana keskittyä. Työryhmän työtä hyödynnetään toimintasuunnitelman valmistelussa. Työryhmän puheenjohtajana toimii Jukka Tahvanainen Allianssi ry:stä.  

Käynnistyseminaarissa kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta asetti pysyviksi asiantuntijoiksi seuraavat henkilöt:

Osastopäällikkö Raimo Luoma, kauppa- ja teollisuusministeriö
Erityisasiantuntija Päivi Kurikka, Suomen Kuntaliitto
Pääsihteeri Tanja Auvinen, Naisjärjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry
II varapuheenjohtaja Seppo Kalliokoski, Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA ry.

Lisäksi neuvottelukuntaan nimettiin pysyväksi asiantuntijaksi FT Aaro Harju, valtioneuvoston periaatepäätöksen jatkotoimenpide-esityksen laatija.