Kansanvalta.fi

Demokratiasta pitää huolehtia. Sanonnan mukaan ”sananvapaus kuluu vain, jos sitä ei käytetä”. Samoin demokratia rapautuu, jos ihmiset eivät halua tai osaa toimia demokratian pelisääntöjen mukaan. Demokratiaakin pitää jatkuvasti ”huoltaa” ja kehittää, sillä maailma muuttuu – nopeammin kuin koskaan. 

Toimivaa kansanvaltaa uhkaavat ainakin

• passiivisuus, irtaantuminen ja syrjäytyminen
• tietojen ja taitojen vajavaisuus
• keskustelun puute
• ääriliikkeet.
  

Lisäksi kansanvallan toimivuus vaarantuu, jos

• poliittinen eliitti erkanee kansasta
• byrokratia lannistaa demokratian
• politiikka pakenee demokraattista päätöksentekoa.

Äänestysinto ja puoluetoiminta laskussa 

Passiivisuus, irtaantuminen ja syrjäytyminen rapauttavat kansanvaltaa. Suomalaisten lasten liikkumisella ja suomalaisten aikuisten poliittisella osallistumisella näyttää olevan sama perusongelma: yhdet harrastavat paljon, toiset eivät ollenkaan. Nuoret näyttävät äänestävän laimeammin kuin iäkkäämmät. Tarkemmin suomalaisten osallistumisesta osiossa Kansalaisyhteiskunta.

Irtaantuminen politiikasta merkitsee sitä, ettei poliittisella osallistumisella tai koko politiikaksi ymmärrettävällä elämänalueella ole ihmiselle merkitystä. Tällöin hän viittaa kintaalla politiikalle: ”En tiedä, eikä paljon kiinnosta.”

Yhteiskunnalliset tiedot ja taidot puuttuvat

Ne, joilla yhteiskunnassa menee muutoinkin heikommin, osallistuvat politiikkaan muita laimeammin. Yhteiskunnasta syrjäytyminen sosiaalisesti tarkoittaa myös julkisesta päätöksenteosta syrjäytymistä.

Yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen puutteet estävät kansalaisia osallistumasta politiikkaan täysivaltaisesti. Kansalaiseksi ei synnytä, vaan kasvetaan. Kuinka hyvin lapset ja nuoret oppivat kotona ja koulussa yhteiskunnallisen elämän perusasioita? Jäävätkö poliittiset instituutiot monille täysin vieraiksi?

Tiedon puute tekee kansalaisista enemmän alamaisia kuin täysivaltaisia kansalaisia. Kirjailija George Orwellin satiirisessa romaanissa 1984 totalitaarisen yhteiskunnan valtaapitävät julistavat, että ”tietämättömyys on voimaa”. Kansanvallassa asioista perillä olevat kansalaiset pitävätkin huolta, etteivät vallanpitäjät syötä heille mitä tahansa pajunköyttä.

Keskustelun puute lamaannuttaa demokratian

Avoin yhteiskunta on moniarvoinen, moniääninen ja keskusteleva. Jos kansanvallassa kuuluu vain yhden tai muutaman ääni, jotakin on vialla. Siellä, missä kaikki ovat samaa mieltä, ei useinkaan ajatella kovin paljoa.

Kansanvallassa mielipiteiden erilaisuus pitäisikin nähdä rikkautena. Se osoittaa, että ihmiset ovat kiinnostuneita ja aktiivisia. Mielipiteenvapaus, riippumaton tiedonvälitys ja kansalaisten ja päättäjien välinen vuoropuhelu ovat perusedellytyksiä demokratialle.

Demokratia ja suvaitsemattomuuden suvaitseminen

Ääriliikkeet ja niiden edustamat arvot ja toimintatavat ovat vaikea pala avoimille yhteiskunnille. Sananvapauden periaatteen mukaan kaikkien näkemysten pitäisi kuulua. Miten kansanvaltaisen yhteiskunnan pitäisi reagoida niihin, jotka kannattavat demokratian vastaisia arvoja kuten etnistä eriarvoisuutta, vapaan tiedonvälityksen rajoittamista tai kansalaisten perusoikeuksien kaventamista?

Tähän liittyy osaltaan kansanvaltaisten tapojen syrjäyttäminen tai jopa halveksinta. Omien poliittisten päämäärien ajaminen ilki- tai väkivallan avulla ei istu luontevasti kansanvaltaiseen tapaan ratkoa erimielisyyksiä. 

Vaikka toimijoiden päämäärät saattaisivatkin olla kannatettavia, demokratiassa tarkoitus harvoin pyhittää keinot. On syvällinen kysymys, voiko demokratiaa edistää uskottavasti epädemokraattisiin keinoihin turvautuen.

Mutta ääriliikkeillä tai protestiliikkeillä on nähty myös olevan demokratiaa edistävää vaikutusta. Protestiliikkeet saattavat kanavoida turhautumista ja ääritoimintaa kohti kansanvaltaan sopivaa toimintaa: radikalismi muuntuu puoluetoiminnaksi, voimakkaat yksittäiset mielipiteet muokkautuvat yhdessä sovituksi puolueohjelmaksi vaaleihin jne.

On myös oltava tarkkana, ettei kansalaisten ilmaisemaa tervettä tyytymättömyyttä leimata "ääritoiminnaksi". Historiassa ääriliikkeet ovat yrittäneet – ja toisinaan onnistuneet – nousemaan valtaan demokratian avulla. Vaalit voitettuaan nämä liikkeet ovat nopeassa tahdissa olleet murentamassa kansanvallan peruspilareita. Ääriliikkeiden osalta demokratiassa on kysyttävä: kuinka suvaitsevainen voi suvaitsemattomuutta kohtaan olla?

Kansa ja poliittinen eliitti loittonevat toisistaan

Kansanvallan kiperimpiä kysymyksiä on päättäjien ja kansalaisten välinen suhde. Kun politiikka on muuttunut kokopäivätyöksi, poliitikoista on tullut oma ammattiryhmänsä. Poliitikot seurustelevat enemmän toistensa kuin kansalaisten kanssa. EU-päättäjät ovat kansallisiakin päätöksentekijöitä kauempana kansalaisista.

Poliittinen eliitti saattaa ajaa läpi päätöksiä, jotka tuntuvat kansalaisista huonoilta tai turhilta. Suomessa esimerkiksi yhteisvaluuttaan siirtyminen tai kipeiden maatalouspäätösten tekeminen ovat herättäneet kritiikkiä ja katkeruutta.

Demokratia on länsimaissa korkealle arvostettu. Se on vientituote, jota tarjotaan moniin epädemokraattisiin maihin yhteistyön, kaupankäynnin, pakotteiden ja joskus aseidenkin voimalla. Samalla kotirintamalla kansalaiset arvostelevat tuotetta ”päivitysten puutteesta”.

Oma vastuunsa on tiedotusvälineillä. Niiden roolina on tehdä vaikeista ja kansalaisille kaukaisilta tuntuvista asioista ymmärrettäviä.

Politiikkaa hukkuu byrokratiaan

Byrokratia saattaa lannistaa demokratian. Poliittiset päätökset valmistellaan ja hiotaan virkakoneistossa. Monimutkaistuvassa maailmassa yhä monitahoisempia päätöksiä on saatava aikaan yhä nopeammin. Kansalaismielipiteen kyselemiseen ei tunnu riittävän aikaa – eikä aina haluakaan.

Poliittisesti valitut päättäjät voivat jäädä asiantuntevien virkamiesten jalkoihin, ja byrokraatit tosiasiassa sanella päätökset. Kansalaisia saatetaan jopa pitää häiriötekijänä päätösten tekemisessä.

Vika ei kuitenkaan ole yksipuolisesti virkamiesten. Poliittiset päättäjät saattavat piiloutua hallinnon taakse. Tällöin tärkeät poliittiset päätökset ajetaan läpi hallinnollisina kysymyksinä, vaikka ne vaatisivat tuekseen laajaa kansalaiskeskustelua.

Politiikkaa tehdään jossain ihan muualla

Akuutti ongelma demokratialle on, että päätösvalta moniin ihmisiin vaikuttavissa asioissa karkaa kansanvallan ulottumattomiin.

Politiikkaa tehdään ulkomailla, yhtiökokouksissa, pörsseissä – joidenkin mielestä missä tahansa muualla paitsi demokraattisesti valituissa elimissä. Siksi ihmiset etsivät uudenlaisia tapoja vaikuttaa tehokkaasti – monesti edustuksellisen demokratian ohi. Demokratiassa erityisesti valtaapitävien  vastuulla on huolehtia siitä, että ihmisillä on aito kokemus siitä, että he voivat vaikuttaa. 

Mutta kansalaisvaikuttajat ja poliittiset päättäjät saattavat lopulta olla samalla puolella. Kummatkin haluavat palauttaa karannutta päätösvaltaa takaisin demokraattisille instituutioille.


Lisää Kansanvalta.fi:ssä:
Puolueiden ongelmat

Päivitetty 24.8.2006