Kansanvalta.fi

Paikallistason puolueorganisaatiot ovat rapautumassa: jäsenmäärät ovat laskussa, jäsenkunnan aktiivisuus on vähäistä ja se on ikääntymässä. Uusien jäsenten, varsinkin nuorten rekrytoimisessa on vaikeuksia.

Ongelmat kasautuvat erityisesti pienimpiin kuntiin, joskin niissä jäsenkunnan aktiivisuus on vielä suurempaa ja vaikutusmahdollisuuksiinkin uskotaan suuria kuntia yleisemmin.

Vaikka kunnallisista luottamushenkilöistä valtaosa vielä kokee puolueet välttämättöminä kunnallisen demokratian toimivuudelle, he arvostavat verraten vähän niiden luottamustehtävistä hankittua kokemusta kunnallisten luottamustehtävien hoitoa edistävinä tekijöinä.

Johdon rooli vahvistunut

Kunnissa toimivien puolueosastojen toimenkuva on heikentynyt ja supistunut. Samanaikaisesti puoluejohdon, ministeriryhmän ja eduskuntaryhmien rooli on vahvistunut suhteessa puolueorganisaatioon. Kommunikaatio ja vaikutusvalta kulkevat puolueorganisaatiossa yhä selvemmin ylhäältä alaspäin, valtakunnan tasolta piirin kautta paikallistasolle.

Paikallisten puolueosastojen toiminta vaalien välillä rajoittuu paljolti rutiininomaisten kokousten pyörittämiseen. Vaaleissa osastot hankkivat ehdokkaita toimialueeltaan, mutta varsinainen vaalikampanjan järjestäminen on siirtynyt yhtäältä ylemmäksi puolueiden kunnallisjärjestöille ja toisaalta alemmaksi ehdokkaiden henkilökohtaisille tukiryhmille.

Suurissa kunnissa tehtävää hoitavat osin palkatut puoluetyöntekijät. Puolueiden jäsenmäärien supistuminen ja paikallistason roolin heikkeneminen vaalikampanjoinnissa ovat yleismaailmallisia ilmiöitä.

Kunnallisjärjestöillä on selkeämpi rooli vaalien organisoinnissa ja puolueen kunnallispolitiikan ohjauksessa, mutta nekin ovat menettäneet asemaansa. Yhä harvemmin kunnallisjärjestö kokoontuu ennen valtuuston tai hallituksen kokousta linjaamaan puolueen edustajien käyttäytymistä.

Vallan painopiste on valunut puolueosastoilta ja kunnallisjärjestöiltä kunnanhallitus- ja valtuustoryhmälle.

Toiminnan hiipumiselle lukuisia syitä

Puolueiden paikallistoiminnan hiipumisen syyt ovat moninaiset. Merkittävien yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden koetaan kadonneen, mikä on vienyt jäsenten osallistumismotiiveja. Kuntien talousahdinko on kaventanut kunnallispolitiikan liikkumatilaa ja tehnyt siitä entistä vaihtoehdottomampaa.

Politiikan yleisen arvostuksen koetaan heikentyneen. Puoluetyön toimintamuodot eivät ole uusiutuneet eivätkä perinteiset kokousrutiinit houkuttele uusia jäseniä. Kunnallispolitiikan päätöksentekoprosessit ovat hitaita, joten vaikuttamisen tulokset eivät näy nopeasti. Myös puolueosastojen omat taloudelliset resurssit ovat pienentyneet jäsenmäärän ja kunnallisten luottamushenkilöpaikkojen vähentymisen myötä.

Kun edustuksellisen demokratian ideaali edellyttää kansalaisista päättäjiin kulkevaa ”komentoketjua”, merkitsee paikallisen poliittisen yhdistystoiminnan mureneminen myös vaaraa demokratian rapautumiselle.

Jäsenistö tiiviimmin mukaan

Onko mitään tehtävissä paikallisen puoluetoiminnan aktivoimiseksi? Puolueiden tulisi paikallistasolla parantaa yhteydenpitoa jäseniinsä ja vahvistaa keskustelua muidenkin kuntalaisten kanssa.

Internetin ja sähköpostin avulla yhteydenpitoa voidaan tehostaa, mutta ne eivät voi kokonaan korvata yhteisöllisyyden heikkenemistä puoluetoiminnassa. Monet ihmiset tuntevat mielenkiintoa paikallista osallistumista ja vaikuttamista kohtaan, mutta harva hakeutuu omatoimisesti puoluetoimintaan, ellei kukaan pyydä mukaan. 

Nykyistä aloitteellisempi ote ja ihmisten elämään paikallisesti vaikuttavien kysymysten pohdinta voisivat olla lähtökohtina toimintaa uudistettaessa. Puolueosastot voisivat valmistella kunnallisvaaliohjelmansa keskustelevana prosessina, jossa kuullaan kuntalaisia, yhdistyksiä ja muita paikallisia toimijoita.

Tarvitaan myös nykyistä avoimempia puolueiden kansalaisfoorumeita, joiden kautta laajat joukot voivat kohdata ja vaikuttaa asioihin.

Valtuustoryhmien toiminnan tukeminen julkisista varoista voi vahvistaa kunnallishallinnon poliittista ohjausta ja vähentää virkamiesvaltaa. Taloudellisen tuen myöntämistä myös paikallisten puoluejärjestöjen toimintaan olisi syytä harkita edustuksellisen demokratian perustan rapautumisen estämiseksi.

Kirjoittaja on politiikan tutkija, joka on tehnyt oikeusministeriölle selvityksen puolueiden paikallistoiminnasta.