| Oikeudet | Tekstiversio |
Oikeuksissa on kyse yksilön vapaudesta ja turvallisuudesta yhteiskunnassa. Ne myös turvaavat sen, että kansalaiset voivat olla mukana tekemässä yhteiskunnallisia päätöksiä.
Demokraattisen valtion tehtävänä on suojella yksilön oikeuksia.
Sisältö:
Oikeudet Suomessa
Perustuslaki
Kansalaisten perusoikeudet
EU-kansalaisen oikeudet
Ihmisoikeudet
Kansanvalta rakentuu lakien varaan. Yhteiskunnan lait säätää kansanvaltaisesti valittu eduskunta. Kansalaisten perusoikeudet on kirjattu tärkeimpään lakiin, perustuslakiin.
Perustuslailla suojataan esimerkiksi kansalaisen osallistumisoikeutta (esimerkiksi äänestäminen vaaleissa), vapautta ja turvallisuutta, oikeutta kieleen, kulttuuriin ja uskontoon sekä välttämättömään toimeentuloon. Sananvapaus sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapaus turvaavat demokratiaan kuuluvaa kansalaistoimintaa.
Perusoikeudet takaavat, että kansalaiset voivat olla eri tavoin mukana tekemässä yhteiskunnallisia päätöksiä.
Perusoikeudet määrittävät myös vallankäytön rajoja. Syrjinnän kielto ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin turvaavat kansalaisia sorrolta ja mielivallalta.
Maan tärkein laki on perustuslaki. Se koskee kaikkia kansalaisia ikään, sukupuoleen tai uskontoon katsomatta.
Perustuslaki määrittelee, miten Suomea hallitaan. Juuri perustuslaissa sanotaan, että lakeja säätää vapailla vaaleilla valittu eduskunta. Siinä myös määritellään, mistä asioista maan hallitus tai tasavallan presidentti päättävät.
Perustuslakiin on kirjattu kansalaisten perusoikeudet. Kukaan ei saa loukata toisen perusoikeutta, ei edes saman perheen jäsen.
Perusoikeudet koskevat kaikkia, myös niitä, joilla ei ole äänioikeutta. Perusoikeudet suojaavat myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia.
Perustuslaki antaa kuvan siitä, mitä Suomessa pidetään tärkeänä. Mikään muu laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa. Perustuslain säätäminen, muuttaminen ja kumoaminen on tehty tavallisia lakeja vaikeammaksi.
Perustuslaissa on lueteltu kansalaisen perusoikeudet. Ne koskevat lähinnä yksilöä, mutta jotkut niistä voivat toteutua vain muiden ihmisten kanssa, kuten esimerkiksi kokoontumisvapaus.
Joissakin ristiriitatilanteissa perusoikeus voi olla toista perusoikeutta vastassa. Jokin lehti saattaa esimerkiksi julkaista kirjoituksen, joka käsittelee henkilön yksityiselämää kielteisesti. Vastakkain ovat sananvapaus ja yksityiselämän suoja. Tällöin joudutaan tekemään valintoja, joissa toinen perusoikeus joutuu väistymään.
Joitakin perusoikeuksia:
Oikeus äänestää:
Jokainen 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen saa äänestää vaaleissa.
Yhdenvertaisuus:
Ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Koskemattomuus, turvallisuus:
Jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Näitä oikeuksia eivät voi rajoittaa edes omat perheenjäsenet tai muut läheiset ihmiset.
Liikkumisvapaus:
Kansalaisilla on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta tai luovuttaa tai siirtää toiseen maahan.
Yksityiselämän ja omaisuuden suoja:
Kansalaisella on oikeus yksityiselämään ja kotirauhaan. Perustuslaki suojaa myös jokaisen henkilökohtaista omaisuutta.
Uskonnon ja omantunnon vapaus:
Kaikilla on oikeus tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoa. Kansalainen voi kuulua tai olla kuulumatta johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan.
Sananvapaus ja julkisuus:
Jokaisella Suomessa on sananvapaus. Viranomaisten asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia.
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaudet:
Jokaisella on vapaus järjestää kokouksia sekä osallistua niihin. Jokaisella on oikeus perustaa yhdistys, kuulua yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Jokaisella on myös oikeus olla kuulumatta yhdistykseen.
Oikeus koulutukseen:
Kaikilla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Kaikilla tulee olla samat mahdollisuudet saada myös muuta kuin perusopetusta. Varattomuus ei saa olla esteenä koulutukselle.
Oikeus sosiaaliturvaan:
Kansalaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Jos hän ei itse kykene hankkimaan perustoimeentuloa, hänellä on oikeus saada se valtiolta.
Velvollisuudet:
Kansalaisten perusoikeuksien vastaparina ovat kansalaisten velvollisuudet. Perustuslaki ei anna kattavaa luetteloa velvollisuuksista. Peruslaki mainitsee velvollisuuden osallistua maan puolustamiseen ja velvollisuuden maksaa veroja. Perustuslaki edellyttää, että velvollisuuksien perusteista säädetään lailla.
Suomen kansalainen on myös Euroopan unionin kansalainen.
Unionin kansalaisuuteen liittyy tiettyjä oikeuksia, kuten oikeus liikkua vapaasti ja oleskella EU:n jäsenmaiden alueella. EU:n kansalainen voi myös esimerkiksi hakea ja vastaanottaa työtä toisessa jäsenvaltiossa.
Euroopan unioni valvoo osaltaan sitä, että EU:n kansalaiselle kuuluvat oikeudet toteutuvat kaikissa jäsenmaissa.
Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan lähinnä niitä oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Ihmisoikeudet ovat osa kansainvälistä oikeutta.
Kansalaisten perusoikeudet on puolestaan kirjattu eri valtioiden perustuslakeihin. Ne ovat osa kunkin maan omaa lainsäädäntöä.
Monien ihmisoikeussopimusten perustana on Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n ihmisoikeuksien julistus. Sopimusten kohdat liittyvät esimerkiksi syrjinnän ja ihmisarvoa alentavan kohtelun poistamiseen.
Monet ihmisoikeussopimukset velvoittavat Suomea ja ne on otettu huomioon esimerkiksi Suomen perustuslaissa.
Päivitetty 21.2.2007.