Demokratiaan kuuluu kansalaisyhteiskunta, jossa ihmiset toimivat vapaasti ja vapaaehtoisesti keskenään.

Kansalaiset muodostavat virallisia ja epävirallisia ryhmittymiä, jotka pyrkivät toimimaan yhdessä yhteisten asioiden hyväksi ja vaikuttamaan myös päätöksentekoon.

Ihmisten elämästä nousee jatkuvasti vaatimuksia, joihin valtion ja kuntien päätöksentekijät joutuvat ottamaan kantaa. Sananvapaus takaa, että kansalaiset voivat esittää näitä vaatimuksia.

Kansalaisten ja päätöksenteon suhde on jatkuvaa vuorovaikutusta siitä, millaisessa yhteiskunnassa ihmiset haluavat elää.

Kansalaisjärjestöt

Perustuslain mukaan Suomessa on kokoontumis- ja yhdistymisvapaus. Kansalaiset voivat kokoontua yhteen keskustelemaan heille tärkeistä asioista ja ajamaan yhteisiä tavoitteita.

Kansalaiset voivat myös vapaasti perustaa yhdistyksiä. Tätä vapautta käytetään ahkerasti. Suomessa on yli 100 000 yhdistystä.

Yhdistyksiä on hyvin monenlaisia, ja ne ajavat monenlaisia asioita. Yleisimpiä ovat urheiluseurat, kulttuuriyhdistykset, harrastuksiin liittyvät yhdistykset, poliittiset yhdistykset sekä paikallisiin asioihin keskittyvät yhdistykset.

Monilla yhdistyksillä, kuten raittiusyhdistyksillä, työväenyhdistyksillä tai naisten tasa-arvoa ajavilla yhdistyksillä on ollut merkittävä rooli Suomen historiassa.

Kansanliikkeet, yhdistykset ja puolueet kokoavat ihmisiä vaikuttamaan yhdessä. Ryhmän mielipide kuuluu yleensä paremmin kuin yksittäisen ihmisen.

Myös yksittäinen kansalainen saa tukea ryhmästä. Esimerkiksi osallistuminen jonkin puolueen toimintaan avaa kanavia suoraan poliittiseen päätöksentekoon.

Kansalaisjärjestöt voivat tuoda esille mielipiteensä päättäjille ja vaikuttaa päätöksentekoon. Esimerkiksi kansalaisliikkeen perustaminen jonkin ajankohtaisen asian ympärille on usein nopea ja tehokas saada mielipide esille.

Hallinnon ja päättäjienkin on helpompi toimia sellaisen yhdistyksen kanssa, joka edustaa usean ihmisen mielipidettä.

Työmarkkinajärjestöt

Työntekijöitä ja työnantajia edustavat järjestöt eli työmarkkinajärjestöt ovat merkittäviä vaikuttajia.

Työntekijöiden järjestöihin eli ammattiliittoihin kuuluu lähes kolme neljästä työntekijästä. Kuuluminen ammattiliittoon on yleisempää kuin monissa muissa maissa.

Työmarkkinajärjestöt laativat työehtosopimuksia, joissa sovitaan palkoista, työajoista ja muista tärkeistä työhön liittyvistä asioista. Työehtosopimukset koskevat kaikkia samalla alalla työskenteleviä. Ne lisäävät työntekijöiden turvaa.

Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat myös hallituksen kanssa. Järjestöt sopivat hallituksen kanssa esimerkiksi työelämän kehittämiseen ja verotukseen liittyvistä asioista.

Vähemmistöt kansanvallassa

Suomi on täynnä vähemmistöjä. Tavallaan jokainen kuuluu johonkin vähemmistöön.

Kansa on hyvin kirjava joukko erilaisia ihmisiä. Kansalaiset voivat puhua eri kieliä, esimerkiksi suomea, ruotsia, venäjää tai somalia. Heidän kulttuurinsa voi olla erilainen tai heidän perheensä on ehkä muuttanut toisesta maasta. Kansanvallan perusarvoihin kuuluu tämän moninaisuuden tunnustaminen ja hyväksyminen.

Demokratia ei ole kansan enemmistön valtaa. Erilaisten vähemmistöryhmien oikeudet ja mielipiteet otetaan huomioon. Demokratia on vuoropuhelua erilaisten ihmisten ja arvojen välillä.

Monet vähemmistöt ovat perustaneet järjestöjä saadakseen äänensä kuuluviin. Esimerkiksi maahanmuuttajilla on useita yhdistyksiä, jotka tukevat omia yhteisöjään, tarjoavat heille palveluja sekä tekevät yhteiskunnallista vaikuttamistyötä.