| Poliittiset asenteet ja demokratian arvostus | Tekstiversio |
Julkisuudessa usein esitetystä käsityksestä poiketen suomalaisten subjektiivinen kiinnostus politiikkaa kohtaan ei ole vähentynyt poliittisesti hyvin aktiiviseen 1960-lukuun ja 1970-lukuun verrattuna. Kiinnostus näyttää nousseen 2000-luvulla varsinkin 1990-lukuun verrattuna.
Lähde: Suomen demokratiaindikaattorit (2006) s. 130, kuvio 8.1. Kuvion lähdeaineisto on koottu seuraavista julkaisuista ja tutkimusaineistoista: Pesonen, Pertti ym. (1993). Vaalikansan äänivalta. Tutkimus eduskuntavaaleista ja valitsijakunnasta Suomen poliittisessa järjestelmässä. WSOY: Porvoo Helsinki Juva. s. 170. FSD1004 Puolueiden ajankohtaistutkimus 1977. FSD1013 Puolueiden ajankohtaistutkimus 1986. FSD0153 World Values Survey 1995-1997: Suomen aineisto. FSD1260 Eduskuntavaalitutkimus 2003. FSD2269 Eduskuntavaalitutkimus 2007.
Yli 90 prosenttia Suomen aikuisväestöstä pitää demokratiaa muita hallitsemistapoja parempana. Asian vahva kannatus lisääntyi vaalikaudella 2003-2007. Vain kymmenkunta prosenttia vastaajista on ollut asiasta eri mieltä.
Antidemokraattisten hallitsemistapojen kannatus suomalaisten keskuudessa on siis vähäistä. Vain vähän koulutusta saaneet, ne joilla on heikot tiedot politiikasta ja ne, joiden luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on heikko, arvostavat demokratiaa vähemmän kuin muut väestöryhmät.
Lähde: Suomen demokratiaindikaattorit (2006) s. 133, kuvio 8.3. Kuvion lähdeaineisto: FSD0152 World Values Surveys; European Values Surveys 1981-1984, 1990-1993 ja 1995-1997 (1996); FSD0157, World Values Surveys ja European Values Surveys 1999-2001 (2000); FSD1260, Eduskuntavaalitutkimus 2003; FSD2269, Eduskuntavaalitutkimus 2007.
Enemmistö EVA:n asennetutkimusten vastaajista on kaikilla mittauskerroilla ollut eri mieltä väitteestä ”demokratia toimii Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdollisuuksista ovat vailla pohjaa”.
Kansalaisten kriittisyys lisääntyi 1990-luvun talouslaman aikana. Kaikissa 1990-luvulla tehdyissä mittauksissa ja vielä vuoden 2000 mittauksessa yli 60 prosenttia vastaajista oli eri mieltä väitteestä.
Sen jälkeen kansalaisten kriittisyys on jonkin verran vähentynyt. Vuosien 2004 ja 2006 asennetutkimuksissa enää puolet vastaajista oli eri mieltä väitteestä. Vielä silloinkin väitteestä eri mieltä olevia oli kaksi kertaa enemmän kuin väitteestä samaa mieltä olevia.
Lähde: Suomen demokratiaindikaattorit (2006) s. 137, kuvio 8.6. Kuvion lähdeaineisto: Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) kansalliset asennetutkimukset.
Tarkastelluista instituutioista suomalaiset luottavat eniten poliisiin, puolustusvoimiin ja oikeusjärjestelmään. Luottamus eduskuntaan pienempää mutta kuitenkin noususuunnassa 1990-luvun laman jälkeen. Vain harvat luottavat puolueisiin.
Poliisia lukuun ottamatta suomalaisten luottamus mainittuihin yhteiskunnallisiin instituutioihin on vähentynyt 1990-luvulla vuoden 1981 mittaukseen verrattuna. Vuonna 2000 luottamus eduskuntaan ja virkamieskuntaan näyttää taas vähän vahvistuneen.
Lähdeaineistot: World Values Surveys ja European Values Surveys 1981-2005.
Kaikissa EVA:n kansallisissa asennetutkimuksissa väitteestä samaa mieltä olevia on ollut enemmän kuin väitteestä eri mieltä olevia. Tällä asenneväittämällä mitattu tyytymättömyys puolueita kohtaan lisääntyi 1980-luvun loppupuolella, oli suurimmillaan 1990-luvun puolivälissä ja on 1990-luvun lopulta alkaen vähentynyt aikaisempaan verrattuna.
Väitteestä samaa mieltä olevien ja eri mieltä olevien määrällisellä suhteella tarkasteltuna tyytymättömyys puolueita kohtaan oli vuoden 2004 mittauksessa vähäisempää kuin yhdessäkään aikaisemmassa mittauksessa.
Lähde: Suomen demokratiaindikaattorit (2006) s. 143, kuvio 8.10 sekä FSD2292. Kuvion lähdeaineisto: Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) kansalliset asennetutkimukset.
Väite ei mittaa sitä, kuinka helppoa tai vaikeata kansalaisten on löytää itselleen sopivaa puoluetta. Se mittaa pikemminkin sitä, kuinka suureksi kansalaiset kokevat laajojen kansanjoukkojen ja poliittisten päätöksentekijöiden välisen kuilun. Väitteestä samaa mieltä olevia on kaikissa mittauksissa ollut ainakin viisi kertaa enemmän kuin väitteestä eri mieltä olevia.
Vuoden 1996 havaintoaineistossa väitteestä samaa mieltä olevia oli kymmenen kertaa enemmän kuin väitteestä eri mieltä olevia. Vuonna 2006 kolme neljästä vastaajasta oli väitteestä samaa mieltä.
Lähde: SDI (2006) s. 144, kuvio 8.11 sekä FSD2292. Kuvion lähdeaineisto: Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) kansalliset asennetutkimukset.
Suuri osa suomalaisista näyttää luottavan kansalaisliikkeiden kykyyn välittää kansalaisten mielipiteitä poliittiseen päätöksentekoon. 1990-luvulla yli puolet EVA:n kansallisten asennetutkimusten vastaajista oli väitteestä täysin tai jokseenkin samaa mieltä.
Samaa mieltä olevien osuus on kuitenkin ajan kuluessa vähentynyt ja vuoden 2000 mittauksen jälkeen väitteestä samaa mieltä olevien osuus oli laskenut alle 50 prosentin.
Vuoden 2006 mielipidemittauksessa väitteestä samaa mieltä olevia oli kolme kertaa enemmän kuin väitteestä eri mieltä olevia.
Lähde: Suomen demokratiaindikaaattorit (2006) s. 146, kuvio 8.13 ja FSD2292. Kuvion lähdeaineisto: Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) kansalliset asennetutkimukset.
Kansalaisten luottamus eduskuntaan laski selvästi 1990-luvulle tultaessa. Luottamus on noussut 2000-luvulla, mutta ei vieläkään ole yhtä korkealla kuin vuoden 1981 mittauksessa.
Kuvion lähdeaineistot: Kuvion lähdeaineistot: FSD0151 World Values Survey, 1981-1984 ja 1990-1993, FSD0154 World Values Survey 2000 : Suomen aineisto, FSD2118 World Values Survey 2005 : Suomen aineisto.
Päivitetty 8.1.2009