Yhdistykset toimialoittain 1990-luvulla

Kymmenvuotiskaudella 1995–2004 maassamme perustettiin yhteensä 27 490 yhdistystä. Tämä merkitsee, että uusia yhdistyksiä rekisteröitiin vuosittain 2 750.

Yhdistysrekisterin perustamisvuodesta 1919 lähtien yhdistyksiä on perustettu keskimäärin 1 420 yksikön vuosivauhdilla. Vahvin yhdistysten perustamisbuumi osuu 1990-luvun loppupuolelle.

Toimivien yhdistysten määrien laskemista tai edes arvioimista eniten vaikeuttava tekijä on, ettei toimintansa lopettaneiden yhdistysten lukumääriä tunneta. Tämän vuoksi arviot yhdistysten määristä ovat vaihdelleet paljon. Nykyinen määrä liikkunee 60 000–80 000 yhdistyksen välillä.

Katso kuvio suurempana

Lähde: Suomen demokratiaindikaattorit (2006) s. 99, kuvio 6.2. Kuvion lähdeaineisto: Siisiäinen, Martti (2002): Yhdistyslaitos vuosituhannen vaihteessa. Teoksessa Ruuskanen, Petri (toim.), Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi. Näkökulmia sosiaali- ja terveysaloille. Jyväskylä: PS-kustannus.

Jäsenliityntä eri toimialojen yhdistyksiin vuonna 2004

Yli puolet suomalaisista ilmoittaa kuuluvansa ammattiyhdistykseen.

Katso kuvio suurempana

Lähde: Suomen demokratiaindikaattorit (2006) s. 103, kuvio 6.3. Kuvion lähdeaineisto: Helander, Voitto (2006): Yhdistyskiinnittyminen sosiaalisen pääoman näkökulmasta. Teoksessa Marianne Pekola-Sjöblom, Voitto Helander, Stefan Sjöblom, Kuntalainen - kansalainen. Tutkimus kuntalaisten asenteista ja osallistumisesta 1996-2004. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia; 56. Suomen kuntaliitto: Helsinki.

Suomalaisten järjestöosallistuminen verrattuna kolmeen Pohjoismaahan 2002

Suomalaisista yli 40 prosenttia oli osallistunut viimeksi kuluneen vuoden aikana korkeintaan yhden yhdistyksen toimintaan, kun osuus muissa kolmessa pohjoismaassa oli noin 30 prosenttia.

Vastaavasti muissa kolmessa maassa kansalaisista joka toinen oli osallistunut kolmen tai useamman yhdistyksen toimintaan jollakin tavoin, kun taas Suomessa tämä osuus oli hieman enemmän kuin yksi kolmesta.

Pohjoismaisessa kontekstissa ja nyt tiedusteltujen yhdistystyyppien nojalla Suomi ei siis suinkaan ole yhdistys- ja järjestötoiminnan luvattu maa.

Katso kuvio suurempana

Lähde: KS (2005) s. 43, taulukko 4b. Taulukon lähdeaineisto: Europan Social Survey 2002–2003.

Päivitetty 17.1.2007