Äänestysprosentit eduskuntavaaleissa 1945–

Kuviossa on kuvattu Suomen eduskuntavaalien äänestysprosentteja itsenäisyyden ajalta. Kotimaassa asuvien äänestysprosentti on laskenut erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla 70 prosentin tuntumaan. Vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaaleissa Suomessa asuvien äänioikeutettujen äänestysprosentti jäi alle 70 prosenttiin.

Kaikkien äänioikeutettujen äänestysprosentissa ovat lisäksi mukana ulkosuomalaiset, jotka pääsivät äänestämään eduskuntavaaleissa ensi kertaa vuonna 1975. Muutos selittää vaalien kokonaisäänestysprosentin voimakkaan laskun vuosien 1972 vaaleista vuoden 1975 vaaleihin, sillä ulkosuomalaiset ovat alusta pitäen käyttäneet äänioikeuttaan laiskasti.

Katso kuvio suurempana

Lähde: Suomen demokratiaindikaattorit (2006) s. 53, kuvio 4.1; Tilastokeskuksen eduskuntavaalitilastot

Äänestysprosentit ikäryhmittäin eduskuntavaaleissa 1987 ja 1999

Kuviossa esitettyjen aineistojen luoma aikajänne on aivan liian lyhyt siihen, että niiden pohjalta voitaisiin tehdä luotettavia päätelmiä väestöryhmien äänestysosallistumistason pitkäaikaiskehityksestä.

Suomessa ei ole tietoa siitä, miten kuviosta voimakkaimmin esiin nousevien, 1950- ja 1960-luvuilla syntyneiden äänestysprosentit ovat kehittyneet vuosituhannen vaihteen jälkeen. He olivat vuonna 1999 juuri niitä 30–49-vuotiaita, joiden äänestysprosentti laski erityisen paljon 1990-luvun eduskuntavaaleissa.

Luvuista voidaan myös päätellä, että 1970-lvulla syntyneiden äänestysprosentti oli vuoden 1999 eduskuntavaaleissa selvästi vaalien koko äänestysprosentin alapuolella.

Katso kuvio suurempana

Lähde: Suomen demokratiaindikaattorit (2006) s. 55, kuvio 4.2. Kuvion lähdeaineisto: Martikainen, Tuomo ja Wass, Hanna. (2002): Äänettömät yhtiömiehet. Tutkimus osallistumisesta vuosien 1987 ja 1999 eduskuntavaaleihin. Vaalit 2002, 1. Helsinki: Tilastokeskus. (Tutkimusaineisto).

Naisten ja miesten äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa 1950–

Naisten aktivoituminen on havaittavissa myös kunnallisvaalien äänestysaktiivisuudessa. 1960-luvulle asti miesten äänestysaktiivisuus oli kunnallisvaaleissa seitsemästä kahdeksaan prosenttiyksikköä suurempi kuin naisten, mutta vuoden 1964 vaaleissa ero kaventui kolmeen prosenttiyksikköön.

1970-luvulla erot olivat jo varsin marginaaliset, pari prosenttiyksikön kymmenystä, kunnes vuoden 1984 kunnallisvaaleissa naisten äänestysaktiivisuus ylitti miesten aktiivisuuden. Tämä ero on sittemmin kasvanut. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa ero oli jo nelisen prosenttiyksikköä.

Katso kuvio suurempana

Lähde: Suomen Demokratiaindikaattorit (2006) s. 268, kuvio 13.2; Tilastokeskuksen vaalitilastot.

Päivitetty 8.1.2009