Mitä ovat demokratiaindikaattorit?

Demokratiaindikaattorit seuraavat suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä.

Indikaattorien aihealueet ovat:

• vaali- ja puoluedemokratia
• osallistuva demokratia ja sosiaalinen pääoma
• järjestöosallistuminen
• käsitykset kansalaisuudesta ja omista vaikutusmahdollisuuksista
• asenteet poliittisia instituutioita ja toimijoita kohtaan
• informoidun kansalaisuuden kriteerit.

Mihin aineistoihin demokratiaindikaattorit perustuvat?

Kattavat ja luotettavat demokratiaindikaattorit vaativat aineistoihin ja rekistereihin liittyviä toimenpiteitä. Näitä ovat mm. vaalien kyselytutkimusaineistojen keruun vakinaistaminen ja järjestöille, puolueille ja oppilaitoksille suunnatut kyselyt. 

Mihin demokratiaindikaattoreita tarvitaan?

Tiedolla demokratiasta on kysyntää. Kansalaiskeskusteluun tarvitaan selkeää ja luotettavaa tietoa, jonka avulla mielipiteenmuodostukselle ja kansalaisten omassa yhteiskunnallisessa toiminnassa tekemille päätöksille luodaan riittävän vankka pohja. Politiikan ja hallinnon päätöksentekijät kaipaavat tietoja, joilla on merkitystä yhteiskunnan kehittämisen ja konkreettisten ongelmien ratkomisen kannalta.

Demokratiaan liittyvien kysymysten joukossa on keskeisiä osa-alueita, joita ei voi kunnolla valaista ilman mitattavissa olevia suureita. Monet demokratiakeskustelulle tyypilliset kysymykset muotoillaan nimenomaan kvantitatiivisesti. Mitä kehitystrendejä kansalaisten demokratiaan liittyvissä asenteissa on havaittavissa? Kuinka suuri osa kansalaisista osallistuu niin kutsuttuihin ei-perinteisiin poliittisiin toimintamuotoihin? Kuinka edustavaa kansalaisten joukossa havaittu politiikkakielteisyys oikeastaan on? Mitkä tekijät selittävät äänestysvilkkauden laskua?

Laajamittaisten, politiikkaa ja yhteiskuntaa kuvaavien empiiristen aineistojen suhteen Suomi ei kansainvälisessä vertailussa sijoitu kovinkaan korkealle. Useimmilla muilla kehittyneillä länsimailla on käytettävissään tiedostoja, joita on kerätty ja kehitetty huomattavasti kauemmin ja järjestelmällisemmin kuin Suomessa. Esimerkiksi demokratian kehityksen seuraamisen kannalta aivan keskeinen vaalitutkimus on Suomessa paljolta ollut lapsenkengissä verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Miten saatua aineistoa hyödynnetään?

Indikaattoreiden luominen ja niihin pohjaava aineistojen keruu eivät ole itsetarkoitus. Demokratiaindikaattoreiden eteen tehty työ on menestyksellistä vasta sitten, kun niiden perusteella on onnistuttu tuottamaan tutkimuksen, päätöksenteon ja kansalaiskeskustelun kannalta merkityksekästä tietoa.

Aineistoa kerätään sekä demokratiatutkimuksen että demokratian käytännön ongelmien kannalta keskeisimmistä kysymyksistä. Aineisto on suunnitellaan siten, että se palvelee mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti suomalaisen demokratian pitkäaikaista ja jatkuvaa seurantaa.

Perustavat demokratiaindikaattorit julkistetaan helppotajuisina ja tiiviisti selitettyinä kuvioina ja taulukkoina Kansanvalta.fi:ssä. Suurelle yleisölle ja tiedotusvälineille tarkoitettujen tiivistelmien lisäksi kustakin aineistosta laaditaan tieteellinen pääraportti sekä suppeampia julkaisuja tieteellisiin aikakauslehtiin.

Kuka laatii demokratiaindikaattorit?

Tutkimustyön tekevät akateemiset tutkijat. Kulloisenkin tutkimusaineiston kokoaa jokin puolueeton, alan tutkimusaineistoja vakiintuneesti keräävä ja asianmukaisesti kilpailutettu tutkimuslaitos. Eduskuntavaalien yhteydessä koottava pääaineisto tulee olemaan tieteellisesti korkeatasoinen. Se sisältää kansainvälisen Comparative Study of Electoral Systems -hankkeen puitteissa sovitut tietosisällöt sekä muut erikseen sovittavat kansalliset osat. Kansainväliset yhteistyöverkostot ja kansanvälinen vertailtavuus ovat välttämättömiä työkaluja suomalaista demokratiaa tutkittaessa.

Kuka demokratiaindikaattorit rahoittaa?

Perusaineiston päärahoittajana toimii oikeusministeriö.

Lisää verkossa:
Suomen demokratiaindikaattorit 2006 [Oikeusministeriö]

Päivitetty 17.1.2007