Vaali on äänestystoimitus, jolla yksi tai useampi henkilö valitaan johonkin tehtävään. Vaaleihin kuuluu yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, kansalaisten mahdollisuus asettua ehdolle ja tulla valituksi julkiseen luottamustehtävään ja poliittisten johtajien välinen aito kilpailu.

Vaaleissa kansalaiset saavat sanoa mielipiteensä päättäjien politiikkaan ja vaihtaa päättäjiä tarvittaessa uusiin.

Äänestämisen oltava helppoa

Vaaleissa äänestys on salainen, eli kukaan ei saa tietää, miten henkilö äänestää. Näin äänten ostaminen tai äänestäjien painostus on tehty hankalaksi. Vaalit on järjestettävä säännöllisesti. Niin ehdokkaaksi asettumisen kuin äänestämisen on oltava kansalaisille helppoa ja vaivatonta.Tuloslaskennan on oltava luotettavaa ja selkeää.

Vaalit ovat demokratiaa konkreettisimmillaan: ihmiset käyvät äänestyspaikoilla, kirjoittavat ehdokkaansa numeron äänestyslippuun ja jännittävät vaalitulosta. Vaalit osoittavat, että demokratia on toimintaa.

Vaalitapa vaikuttaa lopputulokseen

Vaalitavat vaihtelevat maittain. Tärkeitä vaalitapaan liittyviä tärkeitä kysymyksiä ovat mm. mitä ja miten äänestetään, ja miten äänet muutetaan paikoiksi. Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa ja ns. d’Hondtin menetelmä.

Vaalit eivät ole vain mekaaninen tapa valita päättäjiä. Vaalijärjestelmät vaikuttavat suoraan siihen, kuka saa yhteiskunnassa valtaa.

Vaalitapa muovaa koko poliittista todellisuutta. Enemmistövaalitavat karsivat puolueiden määrää, suhteelliset vaalitavat taas antavat paremmin tilaa pienemmillekin puolueille. Ei ole kuitenkaan yksimielisyyttä siitä, mikä vaalitapa toteuttaisi parhaiten demokratiaa. Eri maissa on historiallisista ja poliittisista syistä päädytty toisistaan poikkeaviin vaalitapoihin.

Suomen vaaleista ja vaalilainsäädännöstä kertoo yksityiskohtaisesti oikeusministeriön sivusto Vaalit.fi.


Lisää Kansanvalta.fi:ssä:
Äänestäminen
Osallistumisoikeudet Suomessa

Lisää verkossa:
Vaalit.fi [Oikeusministeriö]

Päivitetty 10.10.2006