Tärkeimmät puolueorganisaatioon liittyvät käsitteet ovat:

• puheenjohtaja
• puoluekokous
• puoluehallitus ja työvaliokunta
• puoluevaltuusto
• piirijärjestöt ja paikallisyhdistykset
• jäsenistö
• nuorisojärjestöt, naisjärjestöt, eläkeläisjärjestöt jne.
• eduskuntaryhmä ja ministeriryhmä.

Puheenjohtaja on puolueen näkyvin mielipidevaikuttaja

Mediassa puolue usein pelkistyy muutamiin kärkihahmoihinsa. Näistä puheenjohtaja on useimmiten näkyvin henkilö. Puolueen henkilöityminen puheenjohtajaan on lisännyt puheenjohtajan valtaa. Puheenjohtaja linjaa puolueen politiikkaa ja on pääsääntöisesti puolueen sisällä huomattavin mielipidevaikuttaja.

Mikäli puolue istuu hallituksessa, pidetään yleensä tärkeänä, että puheenjohtajalla on ministerin salkku. Näin puheenjohtaja on politiikan teon keskipisteessä. Suomessa vaalien jälkeen suurimmalla puolueella on hyvät mahdollisuudet saada puheenjohtajansa hallitusneuvottelijaksi ja tavoitella pääministerin paikkaa.

Puolueen johto ja päälinjat valitaan puoluekokouksessa

Puoluekokouksessa valitaan puolueen johtajisto ja päätetään puolueen politiikan päälinjat. Puoluekokouksiin osallistuvat ns. rivijäsenet ja puolueen alueellisten piirien edustajat.

Puolue voi kokouksessaan esimerkiksi päättää, että se kannattaa Suomen liittymistä tiettyihin kansainvälisiin sopimuksiin. Puoluekokousten periaatepäätöksillä halutaan sitoa puolueen johtoa jäsenistön tahtoon. Puoluekokous järjestetään kerran vuodessa tai muutaman vuoden välein. Puoluevaltuusto ja puoluehallitus valitaan puoluekokouksissa. Puoluekokous kokoaa yhteen puolueen jäseniä.

Puoluevaltuustot kokoontuvat tavanomaisesti muutaman kerran vuodessa. Paikalliset puolueaktiivit valitsevat puoluevaltuustoon oman edustajansa. Puoluevaltuuston tarkoituksena on edustaa koko jäsenistöä kattavasti ja tuoda rivijäsenten, puolueen ”kentän”, mielipide kuuluville.

Käytännön syistä päätösvaltaa on siirretty puoluevaltuustoa paljon suppeammalle puoluehallitukselle. Puoluehallitus tai sen jäsenistä muodostettu työvaliokunta kokoontuu miltei viikoittain. Se pohtii päivänpolitiikkaa eli puolueensa hallitus- ja eduskuntatyötä.

Paikallistoiminta pitää puolueen elävänä

Piirijärjestöt ja paikallisyhdistykset, esimerkiksi kunnallisjärjestöt, ovat olleet suomalaisen puoluetoiminnan selkäranka.

Puolueiden paikallistason olennaisimpia tehtäviä ovat:

• puolueen edustaminen ja puolueesta tiedottaminen paikallistasolla
• kuntapäättämiseen osallistuminen
• uusien jäsenten hankkiminen ja kouluttaminen
• paikallisten ääntenpainojen esiin tuominen emopuolueessa.

Piirijärjestöt ovat puolueen maakunnallisia yksiköitä. Ne värväävät uusia ihmisiä mukaan poliittiseen toimintaan ja pitävät kansalaisyhteiskunnan vireänä. Piirijärjestöt esittävät tai päättävät puolueensa edustajien asettamisesta ehdokkaiksi vaaleihin.

Nuorisojärjestöt kokoavat politiikasta innostuneita nuoria. Monet valtakunnan tason päättäjät ovat aloittaneet toimintansa nuorisojärjestöissä. Suomessa monet erilaiset harrastus- ja urheilujärjestöt ovat olleet aiemmin selkeästi poliittisesti värittyneitä. Puolueessa toimii yleensä myös naisjärjestö, seniorijärjestö jne.

Eduskunta- ja ministeriryhmillä on painoarvoa 

Puolueen eduskuntaryhmä on muodollisesti erossa puolueen varsinaisesta organisaatiorakenteesta. Ryhmään kuuluvat puolueen kansanedustajat ja se toimii eduskunnassa. Sillä on oma ryhmäjohtajansa. Eduskuntaryhmällä on runsaasti painoarvoa, sillä kansanedustajat ovat puolueensa näkyvimpiä edustajia.

Puolueen ministeriryhmällä tarkoitetaan sellaisia hallituksen ministereitä, jotka kuuluvat samaan puolueeseen. Eduskuntaryhmän tapaan ministeriryhmä on epävirallinen elin puolueessa.

Päivitetty 15.9.2006