Nykyaikaisessa demokratiassa puolueet ovat osoittautuneet välttämättömiksi. Niiden olemassaoloa voidaan perustella ainakin seuraavasti:

• puolueet kokoavat yhteen kansalaisten mielipiteitä ja näkemyksiä
• puolueiden olemassaolo jäsentää päätösten syntymistä
• puolueet ajavat jäsenistönsä etuja ja arvoja
• puolueet tarjoavat vaihtoehtoja ja ratkaisuja yhteiskunnallisiin kysymyksiin
• puolueet ja niiden ehdokkaat kilpailevat vaaleissa ja ovat poliittisessa vastuussa päätöksistä.
• puoluetoimintaan osallistuminen pitää demokratian virkeänä
• puoluetoiminta synnyttää ja kasvattaa päättäjiä.

Puolue kokoaa yhteneviä mielipiteitä joukkovoimaksi

Puolueet kokoavat yhteen samankaltaisia mielipiteitä ja näkemyksiä ja edustavat niitä tehokkaasti. Ilman puolueita yhteiskunta olisi täynnä yksilöitä ja hajanaisia ryhmittymiä, joilla on vaatimuksia ja haluja.

Puolueissa nämä ”tahdot” kanavoituvat niin, että suuri joukko ihmisiä voi ottaa niihin kantaa ja asettaa niiden perusteella toimilleen tavoitteita. Puoluetta voi ajatella politiikkakoneena, joka tekee yksittäisistä osista valmiin poliittisen tuotteen – perustellun kannan eteenpäin esitettäväksi.

Toimiva poliittinen päätöksenteko vaatii pelisääntöjä ja vakiintuneita tapoja. Puolueet tuntevat nämä keinot.

Millainen eduskunta olisi ilman puolueita?

Eduskunnassa kansanedustajat muodostavat puolueittain ryhmiä. Tämä on tarpeen, jotta päätöksiä saataisiin aikaan. Puolueen avulla koottavat ryhmät lisää valtaa: kun päätökset ratkaistaan äänestämällä, useamman edustajan yhtenevästi äänestävä joukko on voimakkaampi kuin yksittäiset kansanedustajat.

Edustajien ryhmittyminen lisää joukkovoimaa ja tuo päätöksentekoon ryhdikkyyttä. Jos eduskunnassa ei toimisi lainkaan puolueiden eduskuntaryhmiä, jokaisella edustajalla olisi vapaus toimia täysin itsenäisesti. Olisi kuitenkin erittäin vaikea saada päätetyksi mistään, jos eduskunnassa toimisi 200 yhden hengen ryhmää. Tätä voisi verrata 200 hengen yritykseen, jossa kaikki olisivat toimitusjohtajia.

Eduskuntatyössä vallitsisikin aikamoinen kaaos. Pikkuhiljaa edustajat liittoutuisivat keskenään ajaakseen yhteisiä etujaan. Samanhenkisten ryhmiä muodostuisi ja yhteistyö syvenisi. Hetken päästä eduskunnassa toimisi jo puolueita.

Puolue pyrkii parantamaan kannattajiensa elämää

Puolueet ajavat jäsentensä ja äänestäjiensä etuja. Puolueiden tavoite on toteuttaa politiikkaa, joka parantaa niiden kannattajien elämää. Esimerkiksi työväestön kannattamalle puolueelle tärkeää on teollisuustyöpaikkojen pysyvyys. Yrittäjäpuolue toivoo hallituksen keventävän työvoimakustannuksia. Puolueet toimivat kannattajiensa, siis kansalaisten, äänitorvina eduskunnassa.

Äänestäjä valitsee tarjolla olevista ratkaisuista

Puolueet esittävät vaihtoehtoja ja ratkaisuja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Puolueiden keskeisiä tehtäviä on tarjota kansalaisille järkeviä ja perusteltuja ideoita yhteiskunnan kehittämiseksi. Puolueet siis "kauppaavat" ideoita, arvoja ja yhteiskunnallisia ratkaisuja äänestäjille.   

Vaaleissa puolueet kilpailevat hallitusvallasta. Puolueet ovat poliittisessa vastuussa yhteiskunnallisista päätöksistä. Puolueilla, niiden johtajilla ja edustajilla, on valta ja vastuu demokraattisessa yhteiskunnassa. Jos politiikka epäonnistuu, puolueet vastaavat siitä vaaleissa äänestäjille.

Vaaleja seuraa arki – ja ikävät päätökset

Ylevästi ajatellen demokratiassa puolueiden kontolla on koko yhteiskunnan tulevaisuus ja hyvinvointi. Hyvän jakamisen ohella tämä toisinaan tarkoittaa, että päättäjien on tehtävä kansalaisten kannalta ikäviä päätöksiä: leikkauksia, höyläämistä ja rajoituksia.

Edustuksellisessa demokratiassa päättäjillä katsotaan kuitenkin olevan vastuuta tehdä näitä kipeitä, mutta tarvittavia päätöksiä silloinkin, kun kansalaiset tai mielipidetilastot eivät ole asiasta samaa mieltä. Puolueiden edusmiesten tehtäväksi jää puolustaa tehtyjä päätöksiä välttämättömyyksiksi ja pakon sanelemiksi.

On kuitenkin hyvä huomata, että ”taloudellisilla realiteeteilla” perustellaan yhtä lailla omia ideologisia kantoja. Puheeseen ”välttämättömyydestä” ja ”pakosta” pitää siis suhtautua samalla varauksella kuin muuhunkin politiikan sanastoon.

Puolueita ei ole ilman ihmisiä

Puolueet ovat ennen kaikkea ihmisyhteisöjä ja kansalaisliikkeitä. Puhe ”puoluekoneistoista” antaa liian yksipuolisen kuvan niiden toiminnasta. Puolue kuolisi pikaisesti ilman jäsenistöä. Se pitää koneiston rasvattuna ja puolueen toimintakykyisenä.

Puolueen muodostavat aivan tavalliset ihmiset. Puolueissa he toimivat tärkeiksi katsomiensa yhteiskunnallisten asioiden parissa –  eli osallistuvat politiikkaan.

Siksi puoluetoiminta kannattelee demokratiaa. Ilman puoluetoimintaan osallistuvia ihmisiä ei olisi toimivaa, avointa demokratiaa. Puolueet toimivat kansalaisyhteiskunnan ja julkisen päätöksenteon rajapinnassa.

Puoluetoiminta myös kasvattaa ja koulii poliittisia päättäjiä. Pääministeriksi harvemmin nousee untuvikko, vaan jo monissa liemissä keitetty politiikan veteraani. Puolueissa poliittisesti kyvykkäät ihmiset harjoittelevat päätöksentekoa.

Päivitetty 24.8.2006