Puolue on perustettu ajamaan jäsenistönsä ja kannattajiensa etuja, aatteita ja arvoja. Tässä mielessä puolueen tausta on samanlainen kuin minkä tahansa yhteiskunnallisen liikkeen tai järjestön. Kansanliikekin voi muuttua puolueeksi ja kilpailla kansalaisten äänistä vaaleissa.

Puolueet ovat demokratioiden voimakkaimpia toimijoita. Mitkään muut kansalaisten yhteenliittymät eivät vedä vertoja niiden poliittiselle mahdille. Moderni demokratia tarvitsee puolueita, sillä puolueet organisoivat ja jäsentävät poliittista elämää.

Puolue eroaa muista ryhmistä ja kansalaisliikkeistä, koska

• puolue tavoittelee valtiollista valtaa
• puolue joutuu ottamaan kantaa monenlaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Valtiollisen vallan tavoittelu tarkoittaa, että puolue pyrkii saamaan mahdollisimman monta paikkaa parlamentissa. Suomessa puolueet kilpailevat siis kansanedustajapaikoista eduskunnassa.

Eduskuntapaikkoja saatuaan puolueet pyrkivät hallitukseen, joka on maan tärkein toimeenpaneva voima. Parlamentaristisessa järjestelmässä, kuten Suomessa, pääministeri on politiikan tekemisen ytimessä.

Puolueet joutuvat ottamaan kantaa monenlaisiin kysymyksiin

Jotta puolue saisi vaaleissa ääniä, sen on yleensä muodostettava kirjavista asiakysymyksistä yhtenäinen kokonaisuus. Laajemman kannatuksen saamiseksi puolueet joutuvat ottamaan kantaa mitä erilaisimpiin asioihin vaikkapa työllisyyden parantamisesta aina seksin ostamisen kriminalisointiin. Puolueen on tarjottava ideoita ja ratkaisuvahtoehtoja yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Kansalaisjärjestöt ja -liikkeet voivat keskittyä yhden tai vain muutaman asian edistämiseen. Puolueilla sen sijaan on oltava yhteiskunnasta jonkinlainen kokonaisnäkemys. Ne eivät voi juuttua vain muutamiin asioihin, vaan niiden on tehtävä kokonaisvaltaista politiikkaa.

Yleensä yhden asian puolueet eivät nauti pitkään laajaa kannatusta, elleivät ne onnistu muuttumaan yleispuolueeksi.

Aatteita aiempaa vaikeampi tunnistaa

Suomalaisten puolueiden juuret ovat 1800-luvulla. Suomen puoluekartta on pysynyt viime vuosikymmeninä melko muuttumattomana.

Perinteisesti puolueet ovat rakentuneet jonkin aatteen pohjalle, kuten työväenaatteen tai liberalismin. Vuosikymmenten kuluessa puolueiden tavoitteet ovat muuttuneet yhteiskunnan mukana. Yhteiskunnalliset kysymykset ovat muuttuneet suurista periaatteellisista kysymyksistä pirstoutuneemmaksi eri ihmis- ja ammattiryhmien etutaisteluksi.

Politiikan aatteellisuus ei ole kadonnut, mutta se on muuttanut muotoaan. Kansalaisten on usein vaikea erottaa puolueita toisistaan, ”sillä ne kaikki vaikuttavat samanlaisilta”. Ilkeäkielisten tarkkailijoiden mukaan puolueet ovat muuttuneet vallasta kilpaileviksi organisaatioiksi, joiden ainoa päämäärä on menestyä tulevissa vaaleissa. Nykyisenlaista puoluepolitiikkaa vaivaavat muutkin ongelmat.


Lisää Kansanvalta.fi:ssä:
Demokratia vai aktivismi?

Lisää verkossa:

Lue lisää aiheesta Helsingin yliopiston verkko-oppikirjassa
Puoluehistoriaa [Vaalit.fi]
Puoluelaki [Finlex.fi]
Suomen puoluelaitoksen kehitys [Helsingin yliopisto]
Puolueiden rahoitus [Vaalit.fi]
Pohtiva - poliittisten ohjelmien tietovaranto [FSD]