Julkisen hallinnon tärkeimmät instituutiot ovat:

• ministeriöt
• keskushallinnon virastot ja laitokset
• läänin- ja piirihallinto
• paikallishallinto

Periaatteessa julkisen hallinnon tehtävä on toimia poliittisen päätöksenteon mekaanisena välineenä. Virkakoneistolla ei pidä olla mielipidettä, vaan sen tulee kuuliaisesti toteuttaa demokraattisesti valittujen päättäjien tahtoa.

Nykyaikaisessa demokratiassa ministeriöiden kaltaisilla asiantuntijaorganisaatioilla on silti huomattavasti valtaa. Esimerkiksi kaikki valtioneuvostossa päätettävät asiat valmistellaan asianomaisissa ministeriöissä. Niissä myös ratkaistaan merkittävä osa valtioneuvostolle kuuluvista hallintoasioista.

Hallinnolla on usein ylivoimainen asiantuntemus alallaan, ja ennen kaikkea sillä on aikaa. Työtahti voi toki olla kiireinen, mutta vaikka yksittäiset ministerit vaihtuvat, koko hallituskin viimeistään neljän vuoden välein, ministeriöt pysyvät.

Hallintoon kertyy osaamista ja näkemystä, jota millään muulla toimijalla ei päätöksenteossa ole. Hallinnolla onkin asiantuntijavaltaa.

Kansanvaltaisuutta on pyritty lisäämään hallinnossa esimerkiksi poliittisia valtiosihteerejä nimittämällä. Näin hallintoa on haluttu tiukemmin päättäjien kontrolliin. Kansalaisten tai kaikkien kansanedustajienkaan parissa uusien poliittisten virkojen luominen ei ole saanut suurta kannatusta.

Lisää verkossa:
Julkishallinnon toiminta [Suomi.fi]

Päivitetty 12.12.2006