| Valiokunnat | Tekstiversio |
Täysistunto on eduskuntatyön näkyvin osa. Näkymättömämpää, mutta hyvin tärkeää, on valiokuntatyö. Lähes kaikki eduskunnan ratkaisut tehdään valiokunnissa laadittujen mietintöjen pohjalta.
Tämä johtuu osittain siitä, että lainsäädännön määrä on kasvanut ja asiat muuttuneet entistä monimutkaisimmiksi. Siksi myös kansanedustajat "erikoistuvat" tiettyihin aihealueisiin, esimerkiksi koulutuspolitiikkaan tai sosiaalipolitiikkaan. Kansanedustajat istuvatkin yleensä niissä valiokunnissa, joiden asioihin heillä on erityistä kiinnostusta ja osaamista.
Valiokuntatyöhön osallistuvat sekä hallitus- että oppositiopuolueiden kansanedustajat. Suuren valiokunnan lisäksi eduskunnassa on 14 pysyvää erikoisvaliokuntaa:
Valiokuntien tehtävänä on valmistella täysistuntokäsittelyä varten mm. hallituksen esitykset, lakialoitteet, kertomukset sekä valtioneuvoston selonteot. Valiokunnan tehtävänä on myös antaa siltä pyydetyt lausunnot.
Valiokuntakäsittely alkaa tavallisesti mahdollisimman pian sen jälkeen, kun täysistunto on lähettänyt asian valiokuntaan. Asia otetaan valiokunnassa ensin valmistelevaan ja sitten ratkaisevaan käsittelyyn.
Valmisteleva käsittely alkaa asiantuntijoiden kuulemisella. Asiantuntijoiksi kutsutaan tutkijoita, erilaisten kansalaisjärjestöjen edustajia, liike-elämän edustajia, virkamiehiä jne.
Asiantuntijakuulemisen päätyttyä käydään yleiskeskustelu. Sen jälkeen valiokunta päättää alustavasti asian yksityiskohdista. Tällöin esimerkiksi lakiehdotus käydään läpi pykälä pykälältä. Valiokunnan sihteeri laatii mietintöluonnoksen, jonka valmistuttua alkaa ratkaiseva käsittely.
Jos valiokunta on ollut asiasta erimielinen ja sen kannanotoista on äänestetty, vähemmistöön jääneet voivat liittää mietintöön vastalauseensa perusteluineen.
Kun valiokunnan mietintö on valmistunut, asian käsittely alkaa täysistunnossa. Mietinnön laatineen valiokunnan puheenjohtajalla on aina oikeus käyttää ensimmäinen puheenvuoro.
Lisää verkossa:
Näin työskentelee valiokunta [Eduskunta]