Päätöksenteko on vaihtoehdoista valitsemista. Uudet liikennevalot, armeijan hävittäjähankinnat tai maataloustuet ovat kaikki poliittisen päätöksenteon tuloksia. Näitä ratkaisuja tekevät kansanvaltaisesti valitut poliittiset päätöksentekijät.  

Kansanedustajat, kunnanvaltuutetut ja europarlaamentaarikot ratkaisevat suurimman osan yhteiskunnallisista asiakysymyksistä. Päättäjillä on siis vastuu kelvollisista päätöksistä. Vaaleissa kansalaiset arvioivat, miten he ovat onnistuneet.

Päätöksentekijät toimivat erilaisilla poliittisilla areenoilla. Areena voi olla esimerkiksi kunnanvaltuusto, eduskunnan täysistunto tai EU:n huippukokous. 

Kansanvaltaisen päätöksenteon periaatteita

Julkisen vallan tekemät päätökset eivät ilmesty tyhjästä. Päätöksenteko on muodollinen prosessi, jossa on eri vaiheita. Päätösluonnoksia ideoidaan, valmistellaan ja muokataan ennen kuin varsinaisista päätösehdotuksista äänestetään.

Virkamiesvalmistelu on keskeinen osa nykyaikaista päätöksentekoa. Suurimman osan suomalaisesta lainvalmistelusta aloittavat itsenäisesti ministeriöiden virkamiehet, jotka huomaavat voimassa olevan lainsäädännön vanhentuneeksi, puutteelliseksi tai ristiriitaiseksi. Virkamiehillä on suuri vastuu lainsäädännön kehittämisestä ja laadusta.

Päätöksenteon ja päätöksien sisällön on noudatettava lakia. Julkista päätöksentekoa ohjaavat lait, asetukset ja käytännöt. Muodollisuus ja säännöt tuovat päätöksentekoon ennakoitavuutta. Kansalaiset voivat luottaa siihen, että päätökset syntyvät tiettyjen pelisääntöjen mukaan, eivät mielivaltaisesti.

Demokratiassa päätöksenteko on hajautettua, eli esimerkiksi kuntapäättäjillä on muodollista valtaa vain oman kunnan asioihin. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa itsehallinnollisilla yksiköillä, kuten kunnilla, on ollut erityisen vahva asema.

Päätöksenteko ja päätöksien perustelut ovat avoimia. Kansalaisten pitää saada tietää, mistä asioista milloinkin päätetään. Päättäjien on tarjottava kansalaisille oma perusteltu näkemyksensä. Demokratiaan kuuluu tehtyjen päätösten avoin arviointi. Huonoja päätöksiä on lupa moittia.

Kansalaisten ja päättäjien suhde

Mikä kansalaisten rooli julkisessa päätöksenteossa pitäisi olla? Yhtä oikeaa vastausta ei ole. Kyse on päätöksenteon tavoista ja arvoista. Suomessa on korostettu asiantuntevaa edustuksellista demokratiaa, ei niinkään kansalaisten välitöntä osallistumista.

Kaikki kansalaiset eivät halua aktiivisempaa roolia päätöksenteossa. Monien kansalaisten mielestä hyvää demokratiaa on, että osaavat päättäjät hoitavat vastuullisesti politiikanteon ja kansalaiset arvioivat vaaleissa tuloksia. Monet ihmiset haluavat osallistua vain joihinkin, juuri heille tärkeisiin asioihin, eivätkä politikoida kaiken aikaa.

Yhtä lailla kyse on siitä, kenelle valtaa halutaan antaa. Poliittisilla ja hallinnollisilla vallankäyttäjillä ei välttämättä ole halua jakaa valtaansa kansalaisten kanssa. Kunnassa valtuustolla on vastuu siitä, että kuntalaisten osallistumismahdollisuudet todella toteutuvat. Kunnittain löytyykin eroja siinä, miten paljon kansalaisten osallistumiseen on kiinnitetty huomiota.

Yleensä mitä korkeammalle ja laajemmalle tasolle päätöksenteossa edetään, sitä heikommin päätökset ovat demokraattisten prosessien ulottuvissa. Kunnissa voidaan organisoida aluepaneeleita tai muita suoran vuorovaikutuksen tapoja kuntalaisten ja päättäjien välillä. Paikalliset asiat ovat usein "ihmisen kokoisia" eli arkielämään selvästi kytkeytyviä. 

Valtion tai EU:n tasolla päätetään usein niin monimutkaisista ja abstrakteista kokonaisuuksista, että kansalaisten on vaikea päästä niistä osallisiksi. Siksi vaaleilla valittujen päättäjien on pidettävä huolta siitä, että he todella edustavat äänestäjiään. 

Maailmanpolitiikka on pääasiassa valtioiden välistä politiikkaa, johon kansalaistoimijoiden on vaikeaa, joskaan ei mahdotonta, päästä osallisiksi.

Lisää Kansanvalta.fi:ssä:
Päätöksentekoon osallistuminen
Mitä on poliittinen osallistuminen?

Lisää verkossa:

Lue lisää aiheesta Helsingin yliopiston verkko-oppikirjassa
Julkishallinnon toiminta [Suomi.fi]
Eduskunnan verkkosivut 
Ministeriöopastin [Valtioneuvosto] 
Kunnat.net [Suomen Kuntaliitto] 

Päivitetty 22.11.2006