Suomi on monikulttuurinen, mutta yksilakinen yhteiskunta. Monien kulttuurien, tapojen ja ihmisten maassa on voimassa vain yksi oikeusjärjestys. Oikeusjärjestys on voimassa olevien oikeusnormien kokonaisuus, yhteiskunnan pelisäännöt.

Oikeusjärjestys koostuu perustuslaista, eduskunnan säätämistä muista laeista sekä alemmanasteisista normeista. Näitä normeja ovat presidentin, valtioneuvoston tai ministeriöiden antamat asetukset.

Suomen perustuslaki kokoaa suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt ja arvot yhteen. Yksilön asemaa suojaavat perustuslaissa säädetyt perusoikeudet.  Perusoikeudet määrittävät yksilön oikeuksien perusteet ja rajoittavat julkisen vallan toimintaa.

Eduskunta säätää lait, tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa

Kansanvalta rakentuu lainsäädännön varaan. Yhteiskunnan lait säätää kansanvaltaisesti valittu eduskunta. Riippumattomat tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa.

Oikeuslaitoksen tarkoitus on antaa oikeusturvaa. Oikeusturva kuuluu ihmisen perusoikeuksiin. Oikeuslaitokseen kuuluvat tuomioistuimet, syyttäjä, oikeusapu ja ulosotto. Oikeuslaitoksen kotisivuilla on tarkemmin tietoa näistä instituutioista.

Osallistuminen ja vaikuttaminen ovat suomalaisen perusoikeuksia

Poliittiset oikeudet turvataan perustuslaissa. Kansalaisten vaikuttamisesta säädetään lisäksi tarkemmin useissa eri laeissa.

Esimerkiksi kuntalaissa säädetään kunnallisesta itsehallinnosta ja demokratian edistämisen keinoista. Puoluelaki säätelee rekisteröityneiden puolueiden toimintaa. Yhdistymisvapauden tueksi yhdistyslaki antaa yhdistystoiminnalle tarkemmat puitteet. Jotkut lait käsittelevät vaikuttamista suoraan, toiset lait välillisesti.

Oikeusvaltion periaate suojelee hallitsijoiden mielivallalta

Kaiken julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Tätä ajatusta kutsutaan oikeusvaltion periaatteeksi.

Oikeusvaltion ideaan kuuluu laillisuusperiaate. Demokraattisissa tasavalloissa hallitustavat ovat lain sitomia eli rajoitettuja. Sen vastakohtana ovat ns. väkivaltaiset hallitustavat, jossa vallanpitäjät hallitsevat oikkujensa mukaan, ilman yhteisesti sovittuja pelisääntöjä.

Kansanvallassa ylin poliittinen valta kuuluu kuitenkin kansalle. Ranskan vallankumous 1789 toi eurooppalaiseen oikeusvaltio-ajatteluun käsityksen laista kansansuvereenisuuden ilmauksena. Sen mukaan kansalaiset ovat sekä vallankäytön asettajia että vallankäytön kohteita. Kohdassa Päätöksenteko kerrotaan tästä suhteesta lisää.

Valtion kautta poliittinen valta muuntuu oikeudelliseksi vallaksi. Poliittisesta vallasta tulee viranomaisten käyttämää julkista valtaa. Kansanvaltaisesti valittu eduskunta säätää lait ja viranomaiset panevat ne täytäntöön. 

Julkinen valta on oikeudellista valtaa kahdessa mielessä: se perustuu voimassa olevaan oikeusjärjestykseen, ja oikeusjärjestys samalla rajoittaa sen sisältöä ja määrää sen käyttämismuodoista.

Lait toteuttavat yhdenvertaisuutta

Lait ovat demokratioiden normeja, yhteiskunnan pelisääntöjä. Lakien tärkeänä tehtävänä on myös toteuttaa yhdenvertaisuutta. Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä eduskuntalailla. Vain lailla voidaan rajoittaa yksilön perusoikeuksia.

Lain ominaisuuksia ovat yleisyys ja abstraktisuus. Tämä tarkoittaa, että lain edessä kaikki kansalaiset ovat samanarvoisia.


Lisää verkossa:
Suomen perustuslaki [Finlex.fi]
Oikeuslaitoksen verkkosivut
Voiko oikeusasiamies auttaa? -esite (pdf-tiedosto) [Eduskunnan oikeusasiamies]
Laki ja oikeusturva [Suomi.fi]

Päivitetty 4.9.2006