Suomen perustuslaissa säädetään vapausoikeuksista:

• oikeus elämään
• oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen
• oikeus kansalaisuuteen
• rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
• liikkumisvapaus
• yksityiselämän ja kunnian suoja
• luottamuksellisen viestin salaisuus
• uskonnon ja omantunnon vapaus
• sananvapaus
• tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus
• oikeus saada tieto viranomaisen hallussa asiakirjoista
• kokoontumisvapaus
• yhdistymisvapaus
• omaisuuden suoja
• elinkeinovapaus
• yksilön oikeusturva.

Oikeus elämään

Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. Valtiolla tai toisella yksilöllä ei ole oikeutta riistää kenenkään henkeä. Valtio on velvoitettu suojelemaan yksilön elämää.

Oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen

Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.

Ihmisarvoa henkisesti tai fyysisesti alentavat tai loukkaavat rangaistukset ovat kiellettyjä. Koskemattomuuden suoja antaa turvaa esimerkiksi pakolla tehtyjä lääketieteellisiä tarkastuksia vastaan. Oikeus turvallisuuteen korostaa julkisen vallan velvollisuutta turvata kansalaisten elämänpiiriä.

Oikeus kansalaisuuteen

Suomen kansalaisuus saadaan syntymän, vanhempien kansalaisuuden, hakemuksen tai ilmoituksen perusteella. 

Suomen kansalaisuus – mihin se perustuu ja mihin se vaikuttaa? [Ulkoministeriö]  

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi.

Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty. Muun muassa rikoksina rangaistavien tekojen pitää olla laissa määriteltyjä. Taannehtiva rikoslaki on kielletty, eli tekoa ei saa määritellä rikokseksi vasta teon jälkeen.

Oikeudenkäyntimenettelyjä koskevia periaatteita [Korkein oikeus]  

Liikkumisvapaus

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi tai maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.

Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan.

Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Yksityiselämän ja kunnian suoja

Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Henkilöä koskevien tietojen keräämistä, tallettamista ja luovuttamista on rajoitettu lailla.

Jokaisen kotirauha on suojattu, mutta kotirauhan piiriin ulottuvat lailla säädetyt ja välttämättömät viranomaisten toimenpiteet ovat sallittuja perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi. Näin esimerkiksi perheväkivaltaan voidaan puuttua.

Tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivut  

Luottamuksellisen viestin salaisuus

Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Oikeus luottamukselliseen viestintään tarkoittaa, että kukaan ei saa ilman lupaa käsitellä toisen henkilön viestejä tai viestintään liittyviä tunnistamistietoja.

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki [Finlex.fi]  

Uskonnon ja omantunnon vapaus

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Uskonnon ja omantunnon vapauteen vedoten ei voida harjoittaa toimia, jotka loukkaavat muita perusoikeuksia tai ovat oikeusjärjestyksen vastaisia. Esimerkiksi moniavioisuus uskonnollisen vakaumuksen perusteella ei ole Suomessa sallittua. Ihmisten perusoikeudet on otettava tarkkaan huomioon pohdittaessa, kuinka pitkälle uskonnon harjoittamisen oikeus ulottuu.

Uskonnonvapauslaki [Finlex.fi]
Uskonnonvapaus [Opetusministeriö]  

Sananvapaus

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Sananvapauden tarkoituksena on taata vapaa mielipiteenmuodostus, joukkotiedotuksen vapaus ja avoin keskustelu.

Sananvapaus on samalla myös poliittinen oikeus, jonka tarkoituksena on mahdollistaa vallan käyttämisen julkinen kontrolli. Sananvapaus ei kuitenkaan rajoitu vain kapeasti ”yhteiskunnallisiin aiheisiin”. Sananvapaus siis liittyy myös ihmisten itseilmaisuun, tietojen ja viestien välittämiseen jne.

Sananvapauslaki [Finlex.fi]
Säädöksiä joukkoviestinnästä [Liikenne- ja viestintäministeriö]  

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus

 Perustuslaissa turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus. Tieteen vapauteen kuuluu tieteentekijän oikeus vapaasti valita tutkimusaiheensa ja -menetelmänsä. Tieteentekijällä on myös oikeus päättää tutkimustulosten julkistamisesta.

Oikeus saada tieto viranomaisen hallussa asiakirjoista

Viranomaisen asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Asiakirjojen julkisuus on tärkeää vallankäytön läpinäkyvyyden takia. Kansalaisilla on oltava mahdollisuus valvoa hallintoa. Tiedonsaanti on demokratiassa tärkeää myös siksi, että osallistuminen pohjautuu monella tavalla tietoon yhteiskunnallisista asioista.

Julkisuuslaki [Finlex.fi]
Julkisuuslakiesite [Oikeusministeriö]  

Kokoontumisvapaus

Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Tarkempia säädöksiä kokoontumisesta antaa kokoontumislaki. Kokoontumisvapaus voidaan ymmärtää myös poliittiseksi oikeudeksi. Kokoontuminen mahdollistaa mielipiteiden vaihdon, poliittisen järjestäytymisen ja mielenilmaukset.

Kokoontumisvapaus kieltää viranomaisia vaatimasta kokoukselta lupaa. Sen sijaan se ei estä ennakkoilmoituksen vaatimista yleisille kokouksille. Näin esimerkiksi poliisi osaa varautua liikennejärjestelyihin. Viranomaisten on turvattava kokouksia ulkopuoliselta häirinnältä.

Kokoontumislaki [Finlex.fi]  

Yhdistymisvapaus

Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.

Yhdistymisvapauden perustana on yhdistysten sisäinen itsemääräämisoikeus ja toimintavapaus. Oikeus kuulua yhdistykseen ei kuitenkaan anna henkilölle oikeutta päästä jäseneksi mihin tahansa yhdistykseen.

Yhdistyslaki säätelee tarkemmin yhdistymistä Suomessa. Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen.

Yhdistyslaki [Finlex.fi]
Yhdistysrekisteri [Patentti- ja rekisterihallitus]

Omaisuuden suoja

Oikeus yksityisomaisuuteen on Suomessakin perusoikeus. Jokaisen omaisuus on turvattu, ja omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla. Omaisuuden suojan alle kuuluvat myös mm. tekijänoikeudet, patenttioikeudet ja tavaramerkkioikeudet.

Elinkeinovapaus

Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Joidenkin elinkeinojen ja ammattien harjoittaminen on säädetty lailla luvanvaraiseksi.

Elinkeinon harjoittamiseen liittyvät luvat ja ilmoitukset [Yritys-Suomi] 

Yksilön oikeusturva

Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu oikeusturva lainkäytössä ja hallintomenettelyssä. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Laki ja oikeusturva [Suomi.fi]
Tietoa oikeuslaitoksesta [Oikeuslaitos] 

Lisää verkossa:
Suomen perustuslaki [Finlex.fi]

Päivitetty 11.9.2006