Kuulemisen tavoitteena on saada hallinnon käyttöön asiantuntija- ja kokemustietoa kansalaisilta jostakin päätöksentekoa vaativasta asiasta. Kansalaisten näkemyksiä kyselevät mm. ministeriöt, keskushallinnon virastot tai kunnan viranomaiset.

Tyypillisiä kuulemistapoja ovat:

• lausuntokierrokset
• yleisötilaisuudet
• internetin sähköiset kuulemistavat

Lausuntokierroksen aikana viranomainen pyytää valikoimiltaan asiantuntijoilta ja kansalaisryhmiltä lausuntoja päätösluonnoksesta. Valmistelun lopputuloksen kannalta on tärkeää, että kuultavien piiri on riittävän laaja. 

Usein kansalaisjärjestö toimii asiantuntijan roolissa. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö voi antaa lausunnon ihmisoikeuspolitiikasta, asukasyhdistys paikallisesta rakennushankkeesta jne. Kansalaisjärjestö voi antaa lausunnon myös oma-aloitteisesti ilman viranomaisen pyyntöä.

Ministeriöiden lainvalmistelussa kansalaisia kuullaan ensisijaisesti lausuntomenettelyn avulla.

Yleisötilaisuudet toimivat kanavana erityisesti yksittäisille kansalaisille tuoda mielipiteensä esiin jostakin heitä koskettavasta, päätöksenteossa olevasta asiasta. Yleisötilaisuudet toimivat suorana kanavana hallinnon ja kansalaisten ajatustenvaihdolle.

Sähköiset kuulemiset tarkoittavat internetissä tehtyjä kuulemisprosesseja. Hallinto voi kysellä kansalaisten mielipidettä niin paikallisiin kysymyksiin kuin lainsäädännön uudistamistarpeisiin. Esimerkiksi oikeusministeriö toteutti elokuussa 2001 Otakantaa-keskustelufoorumilla keskustelun rikoksen uhrin asemasta. Internetin kuulemismuotoja ovat mm. keskustelufoorumit, palautelomakkeet ja sähköpostikyselyt.

Aiheita geeniviljelystä petokantoihin

Kuulemisia järjestetään Suomessa hyvin vaihtelevista asioista. Kunnissa kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö ovat tutuimpia kuulemisen aiheita. Esimerkiksi kaavaluonnoksen aineistosta voivat mielipiteensä esittää kuntalaiset, kaavoitettavan alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa.

Uusi geenitekniikkalaki edellyttää kansalaisten kuulemista kenttäkokeiden yhteydessä. Kun geenitekniikan lautakunta vastaanottaa kenttäkoetta koskevan hakemuksen, virallisessa lehdessä julkaistaan tästä tieto. Yleisön kuulemisesta tiedotetaan geenitekniikan lautakunnan internet-sivuilla. Maa- ja metsätalousministeriön laatimia suden, karhun ja ilveksen hoitosuunnitelmien tekoa pohjusti laaja kansalaisten kuuleminen yleisötilaisuuksissa ja kyselyn avulla.

Kuulemiset ulottuvat siis monille elämänalueille. Toisinaan myös kansalaisjärjestöt vaativat hallinnolta kattavien kuulemisten järjestämistä, jos jokin aihe vaatii niiden mielestä laajaa kansalaismielipidettä.

Kuulemisesta tiedottaminen on viranomaisen vastuulla. Tietoa löytyy mm. ministeriöiden ja kuntien kotisivuilta sekä paikallisista tiedotusvälineistä.

Miten kuuleminen vaikuttaa päätöksentekoon?

Kansalaisten kuuleminen ei vähennä päätöksentekijöiden vastuuta eikä myöskään heidän oikeuksiaan. Kuulemisen perusideana on, että virkamiehet ja poliittiset päättäjät saavat oman päätöksentekonsa tueksi kansalaispalautetta.

Parhaimmillaan kuuleminen tuo päätöksentekijälle uutta tietoa ja tuoretta näkökulmaa käsiteltävään asiaan.

Kansalaisten kuuleminen on osa lain tarkoittamaa hyvää hallintoa. Se parantaa valmistelutyön laatua ja helpottaa päätösten toimeenpanoa. Päättäjien harteilla on, miten kuulemisesta saatua tietoa lopulta käytetään.

Saaduista kommenteista, vastauksista ja ajatuksista on tapauksesta riippumatta tehtävä kattava yhteenveto.  Kuulemisissa ja lausunnoissa saadut kommentit, kannanotot ja näkemykset on tuotava päätöksentekovaiheessa esiin. Päätösesityksestä tulee ilmetä myös ne näkökohdat, jotka eivät ole johtaneet muutoksiin ja syyt, joilla tähän ratkaisuun on päädytty. Yhteenvedon tulee olla julkisesti nähtävillä.

Kansalaisten kuulemisesta säädetty laissa

Suomalainen lainsäädäntö velvoittaa julkista hallintoa kansalaisten kuulemiseen. Perussäännökset sananvapaudesta, oikeudesta saada tietoja viranomaisen asiakirjoista sekä osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksista ovat perustuslaissa.

Myös muussa lainsäädännössä säädetään kuulemisesta. Esimerkiksi uusi nuorisolaki velvoittaa, että nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.


Lisää Kansanvalta.fi:ssä:
Lainvalmisteluun osallistuminen
Osallistuminen verkossa

Lisää verkossa:
Kansalaisten kuuleminen osa hyvää hallintoa [Kunnat.net]  

Päivitetty 10.10.2006