Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä päättäjät selvittävät kansalaisten mielipidettä jostakin yksittäisestä kysymyksestä. Äänestystulos ei kuitenkaan sido päättäjiä näiden tehdessä lopullista ratkaisua.

Suomessa edustuksellisen demokratian perinne on hyvin vahva. Monissa muissa maissa kansanäänestyksillä on merkittävästi vahvempi asema päätöksenteossa. Esimerkiksi Sveitsissä suoralla demokratialla on päätöksenteossa suurempi merkitys.

Suomessa neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä päättää eduskunta. Neuvoa-neuvoa-antava kansanäänestys on järjestetty Suomessa kaksi kertaa. Vuonna 1931 äänestettiin kieltolain kumoamisesta ja vuonna 1994 Euroopan unionin jäsenyydestä. Näissä molemmissa äänestystulos vastasi lopullista ratkaisua.

Tosiasiallisesti neuvoa-antavat kansanäänestykset ovat määritelmiään sitovampia. Kun kansalaiset ovat kansanäänestyksessä sanoneet kantansa, poliitikkojen on hankala toimia tätä ”kansan tahtoa” vastaan.

Kuntalaiset äänestäneet kuntaliitoksista

Kunnallinen kansanäänestys on valtiollista kansanäänestystä tavallisempaa. Kunnallisia kansanäänestyksiä on Suomessa järjestetty noin 40. Suurimmassa osassa on ollut kyse kuntaliitoksesta. Kunnanvaltuusto päättää kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä. Kuntalaiset voivat tehdä aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä, jos aloitteen takana on viisi prosenttia kuntalaisista.


Lisää verkossa:
Kansanäänestykset [Vaalit.fi]
Kunnalliset kansanäänestykset vuodesta -91 (pdf-tiedosto) [Vaalit.fi]

Päivitetty 12.10.2006