Palkansaajien järjestäytymisaste on Suomessa teollisuusmaiden korkeimpia. Noin 80% työntekijöistä kuuluu oman alansa ammattiliittoon.

Tehtävänä työntekijöiden edut, oikeudet ja vapaudet

Suomalainen tulopolitiikka ja muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen ovat ammattijärjestöjen keskeisiä tehtäviä. Työpaikoilla ay-liike valvoo työntekijöiden asemaa ja oikeuksia.

Ammattiyhdistysliike neuvottelee palkka- ja työehtoja. Ay-liike ajaa jäsenilleen ammatillisia, taloudellisia, terveydellisiä, yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä etuja, oikeuksia ja vapauksia. Muutamia tärkeitä, toteutuneita työväenliikkeen ajamia tavoitteita ovat esimerkiksi työehtosopimuslaki 1923, lapsilisälaki 1948, työntekijän eläkelaki 1961 ja vanhempainloma 1980.

Kansainvälisen työväenliikkeen arvoihin kuuluu myös solidaarisuus. Nykyään ammattiyhdistysliikkeet vaativat parempaa kohtelua esimerkiksi köyhien maiden työntekijöille ja yrittävät vaikuttaa kansainvälisen talouden lieveilmiöihin, kuten alipalkkaukseen tai epäinhimillisten työoloihin.

Teollistuminen toi työväenliikkeen Suomeen

Alun perin kansainvälinen työväenliike toimi laajojen kansankerrosten olojen parantamiseksi ja niiden poliittisten oikeuksien puolesta. Työväenliikkeen ohjelmaan kuului myös yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sukupuoleen katsomatta. 

Työntekijöiden yhdistystoiminnan juuret ovat Suomessa 1800-luvun puolessavälissä, Suomen teollistumisen alkuvaiheessa. Ensimmäiset työntekijäyhdistykset perustettiin jo 1850-luvulla. Kuitenkin vasta 1880-luvulla monet ammattikunnat perustivat omia yhdistyksiään.

Ammattiyhdistysliikkeiden lisäksi kansalaiset toimivat toki muissakin etujärjestöissä. Esimerkiksi maatalousyrittäjät kuuluvat Maataloustuottajien keskusjärjestö MTK:hon, joka on merkittävä yhteiskunnallinen toimija ja jäsenistönsä äänitorvi.

Etujärjestöt toimivat kiinteästi politiikassa

Omalla panoksellaan kaikki etujärjestöt pitävät yllä moniäänistä demokratiaa. Etujärjestöjen kautta politiikan asialistalle tuodaan jäsenistölle tärkeitä kysymyksiä. Edustaja- ja liittokokousten kautta ay-liikkeessä toteutuu jäsendemokratia. Suomalainen ay-liike on huomattava poliittinen toimija yhteiskunnassa.

Osaltaan etujärjestötoiminnan tarkoituksena on ehkäistä työmarkkinaosapuolten välisten suhteiden kiristymistä. Ne edesauttavat poliittista keskustelua siitä, mitä yhteiskunnassa pitäisi tehdä. Toisinaan etujärjestöjen sisällä organisoidaan myös protestitoimintaa. Tätä voivat olla esimerkiksi lakot,työnseisaukset tai ulosmarssit.

Järjestöt vaikuttavat lainsäädäntöön, taloudellisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin sekä muihin yhteiskunnallisiin asioihin edustajiensa kautta. Edustajat toimivat erilaisissa toimikunnissa ja työryhmissä. He toimivat myös asiantuntijoina työelämää koskevissa kysymyksissä.

Edunvalvonnan sisältöjen ja tavoitteiden suuntaamisessa seurataan sekä ympäristön muutoksia että jäsenyhdistysten kautta tulevia tavoitteita ja vaatimuksia.


Lisää Kansanvalta.fi:ssä:
Työmarkkinajärjestöt

Lisää verkossa:
Ay-liikkeen tärkeitä aikaansaannoksia kautta vuosien [YHL ry]

Päivitetty 10.10.2006