Vaaleissa äänestämällä ihmiset vaikuttavat siihen, ketkä pääsevät tekemään päätöksiä. Ihmiset vaikuttavat julkiseen päätöksentekoon myös varsinaisissa asiakysymyksissä, kuten osallistumalla kotikuntansa maankäyttö- ja kaavoitusratkaisuihin tai valmisteilla olevan lakiesityksen sisältöön.

Kansalaiset ovat mukana julkisessa päätöksenteossa lukuisilla tavoilla. Kansalaiset tekevät aloitteita, osallistuvat kuulemiseen, toimivat luottamustehtävissä, kuuluvat ay-liikkeeseen tai ovat eri tavoin yhteyksissä päättäjiin ja virkamiehiin.

Kansalainen päätöksenteon osana

Julkinen päätöksenteko on prosessi, jossa on eri vaiheita. Yksinkertaistetusti yhteiskunnalliset päätökset syntyvät alla olevan mukaisesti.

Asiat ja aiheet nousevat julkiseen päätöksentekoon yleensä poliittisten päättäjien toimesta ja yleisen kansalaiskeskustelun seurauksena. Kaikki kansalaisille tärkeät aiheet eivät syystä tai toisesta nouse päivänpolitiikan asialistalle.

Päätösten valmistelu on usein kansalaisvaikuttamisen kriittisin vaihe. Niin kauan kuin päätösehdotus on valmistelussa, sen sisältöön voi vielä tehdä muutoksia. Valmistelussa ministeriöiden tai kuntien virkamiehet muotoilevat päätösideat muodollisiksi esityksiksi poliittisille päättäjille. Virkamiesvalmistelu on olennainen osa nykyaikaista, asiantuntemukseen perustuvaa päätöksentekoa. 

Yhteiskunnallisesti ehkä merkittävin kansalaisvaikuttaminen liittyy ministeriöissä tehtävään lainvalmisteluun. Valmistelussa hallinto kuulee kansalaisten näkökantoja lakiesityksen sisällöstä. Tämä tapahtuu esimerkiksi lausuntomenettelyn kautta tai  kuulemistilaisuuksissa. Virkamiesvalmistelusta päätösesitys siirtyy poliittisten päättäjien pöydälle. 

Kansanvaltaisesti valituilla poliittisilla luottamushenkilöillä on vastuu päätösten kelvollisuudesta. Luottamushenkilöiden on myös huolehdittava siitä, että heidän kauttaan kansalaisten näkemykset välittyvät päätöksentekoon. Kun päätös on tehty, sen tuloksia ja seurauksia arvioidaan kriittisessä valossa. 

Kansalaisen roolit päätöksenteossa

Miten kansalainen sitten voi päästä mukaan vaikuttamaan hänelle tärkeisiin asioihin? Pääpiirteissään kansalaisen roolit päätöksenteossa ovat:

• aloitteen tekijä
• kuulemiseen osallistuja
• kokonaisvaltainen osallistuja
• palautteen antaja.

Aloitteen tekijänä kansalaiset esittävät päättäjille ja hallinnolle tärkeinä pitämiään ehdotuksia ja ideoita. Virallinen aloite käynnistää aina prosessin, vaikka se ei saisikaan aikaan muutosta. Suomessa yksittäinen kansalainen ei voi tehdä lakialoitetta, mutta hän voi tehdä kuntalaisaloitteen.

Kuulemiseen osallistuminen kytkeytyy päätösten valmisteluun hallinnossa. Hallinto kokoaa kansalaisten näkemyksiä, mielipiteitä ja asiantuntemusta hyvien päätösten tekemiseksi. Lausuntokierrokset, keskustelutilaisuudet ja internet-foorumit ovat tyypillisiä kuulemisen tapoja.

Kokonaisvaltaisella osallistumisella tarkoitetaan sellaisia tapoja, joissa kansalaiset tai muut sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti hallinnon päätöksentekoprosessiin ja yhteisiin tavoitteisiin. Kunnissa kansalaisjärjestöt ja julkishallinto voivat yhteisvoimin ideoida ja toteuttaa kuntalaisille tärkeitä palveluita. Kokonaisvaltainen osallistuminen on edelleen kohtalaisen harvinaista.

Palautteen antaminen tarkoittaa, että kansalaiset esittävät näkemyksiään jostakin tärkeänä pitämästään asiasta. Palautekanavia ovat esimerkiksi kuntien kotisivuilta löytyvät palautelaatikot. Virkamiesten on otettava huomioon kaikki palautteet, jotka koskevat kyseessä olevaa asiaa. Demokratiassa äänestäminen on kovinta palautetta: seuraavissa vaaleissa selviää, vaihdetaanko päättäjät vai ei. 


Lisää Kansanvalta.fi:ssä:
Julkinen päätöksenteko

Lisää verkossa:
Ministeriöopastin [Valtioneuvosto]
Suomalainen lainsäädäntöprosessi [RASKE2-projekti] 

Päivitetty 22.8.2006