Oppilaitosten kansalaiskasvatus ja siihen olennaisesti kuuluva demokratiakasvatus on merkittävä tekijä vaikutettaessa erityisesti nuorten yhteiskunnallisiin valmiuksiin, ajatteluun ja toimintaan.

Kansalaiskasvatus on kansainvälisesti tarkasteltuna yksi tärkeimmistä koulutusjärjestelmille asetetuista tavoitteista. Suomessa opetussuunnitelmat edellyttävät, että demokratia on keskeinen arvo oppilaitosten toiminnassa.

Suomi osana eurooppalaista perinnettä

Demokratian ylläpitäminen ja sen puolustaminen koetaan yhä tärkeiksi kansalaishyveiksi. Kansalaiskasvatusta opetetaan muodossa tai toisessa kaikissa Euroopan maissa. Siihen sisältyy tietoa kansalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista, demokratiasta, ihmisoikeuksista sekä osallistumisesta yhteiskunnalliseen toimintaan.

Yhteiseurooppalaisen, koulutuspolitiikkaan keskittyvän tietoverkon Eurydicen selvityksen mukaan perusasteen kouluissa kansalaiskasvatusta sisällytetään useimmiten muihin oppiaineisiin tai sitä opetetaan ainerajat ylittävänä aihekokonaisuutena.

Toisella asteella sitä opetetaan joko omana oppiaineenaan, osana muita aineita tai aihekokonaisuutena. Useimmiten kansalaiskasvatusta sisällytetään historian, yhteiskuntaopin, maantiedon, etiikan ja filosofian opetukseen, joskus se on myös osa äidinkielen tai vieraiden kielten opetusta.  

Kansalaiskasvatuksen tavoitteet ympäri Eurooppaa ovat samankaltaisia. Sillä pyritään lisäämään tietoa yhteiskunnasta, opettamaan vastuullisen kansalaisen arvoja ja asenteita sekä edistämään nuorten osallistumista koulun ja yhteiskunnan toimintaan. Myös eurooppalaisuus ja kansainvälisyys nousevat esiin tavoitteissa. Suomessa ja muutamassa muussa pohjoisessa maassa korostetaan lisäksi luonnon kunnioittamista osana vastuullisen kansalaisen toimintaa.

Suomessa perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa korostaan yhteiskunnallisen tiedon lisäksi oppilaiden ja opiskelijoiden aktiivista osallistumista. Tarkemmin opetussuunnitelmista kohdassa Koulut ja oppilaitokset tai Opetushallituksen kotisivuilla.

Oppilaat ja vanhemmat mukana koulun päätöksenteossa

Kaikissa Euroopan maissa korostetaan osallistuvaa koulun toimintakulttuuria ja oppilaiden osallistumista koulun päätöksentekoon. Muodot vaihtelevat maittain virallisista luokan edustajista oppilasparlamentteihin, -neuvostoihin ja oppilaskuntiin.

Erityisesti toisella asteella opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppilaskuntien tai -neuvostojen kautta koulun päätöksentekoon. Suomessa lukiolaissa ja laissa ammatillisesta koulutuksesta määrätään, että näissä oppilaitoksissa on opiskelijoista muodostuva oppilaskunta.

Yli 90 prosenttia oppilaskunnista katsoo voivansa vaikuttaa

Opetushallitus teki opetusministeriön toimeksiannosta kaikkia maan perusopetusta antavia kouluja koskevan oppilaskuntatoiminnan kartoituksen lokakuussa 2005. Kyselyyn vastasi 56,5 prosenttia vuosiluokkien 7-9 kouluista, joista 91,7 prosentilla oli toimivat oppilaskunnat.

Huomionarvoista oli se, että 91,3 prosenttia kyselyyn vastanneista oppilaskunnista ilmoitti voineensa vaikuttaa erityisesti koulunsa teemapäivien ja -viikkojen sekä juhlien järjestämiseen sekä kouluympäristöön.

Vaikutusmahdollisuudet koulun järjestyssääntöihin ja toiminta- tai opetussuunnitelmaan olivat vähäisemmät. 80 prosenttia oppilaskunnista kokoontui säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa. Vastanneista 65 prosenttia arvioi, että oppilaskunta oli paljon tai aika paljon mukana koulun arjessa.

Vastaava toisen asteen oppilaskuntatoiminnan kartoitus valmistuu syksyn 2006 aikana. Siihen on antanut vastauksensa 67 prosenttia Suomen lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista. Kyselyyn vastanneista lukioista 94 prosenttia ja ammatillisista oppilaitoksista 66,7 prosenttia ilmoitti, että heillä on aktiivisesti toimiva oppilaskunta.

Kodin ja koulun yhteistyötä on korostettu Suomessa lainsäädännössä ja uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Vain puolessa Euroopan maista, mukaan lukien Suomi, kansalaiskasvatusta sisällytetään varsinaiseen opettajankoulutukseen. Opettajien täydennyskoulutuksessa sitä tarjotaan kuitenkin kaikissa maissa.

Uudet opetussuunnitelmat ja tavoitteet tukevat demokratiakasvatusta

Uudet opetussuunnitelmat ja tuntijaot on otettu käyttöön kaikissa peruskouluissa ja lukioissa asteittain vuosina 2004—2006. Opetuksella tuetaan aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista ja annetaan valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Tuntijaossa perusopetukseen lisättiin yksi vuosiviikkotunti yhteiskuntaopin opetusta.

Lukiokoulutuksen yleisissä valtakunnallisissa tavoitteissa määritellään esimerkiksi, että lukion tulee olla opiskelijalle oppimisen ja osallistumisen mahdollistava avoin ja myönteinen opiskeluympäristö. Lukiossa on tuettava muun muassa opiskelijan kasvua aikuisen vastuuseen kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta.

Tavoitteena on, että opiskelija oppii edistämään yhdessä muiden kanssa ihmisoikeuksia, demokratiaa, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. Tuntijaossa lisättiin yksi pakollinen kurssi ja yksi syventävä (valinnainen) kurssi yhteiskuntaoppiin.

Opetushallitus on hyväksynyt uudet opetussuunnitelman perusteet esiopetusta (2000), lukiokoulutusta (2003), perusopetusta (2004) ja aikuisten perusopetusta ja lukiokoulutusta varten (2004). Kaikissa näissä perusteissa on uusina opetusta sitovina asioina aihekokonaisuudet, joista yksi on aktiivinen kansalaisuus/osallistuva kansalaisuus yhdistettynä yrittäjyyteen. Aihekokonaisuutta on käsiteltävä kaikissa oppiaineissa ja sen lisäksi sitä voidaan toteuttaa teemapäivin, -viikoin tai esimerkiksi koulukohtaisten kurssien avulla.

Opetussuunnitelman perusteet sisältävät myös määräyksen, että koulun toimintakulttuurin pääpiirteet on kuvattava paikallisessa/koulun opetussuunnitelmassa. Tavoitteena on aktiivinen, osallistumiseen kannustava ja avoin toimintakulttuuri, jossa kaikki kouluyhteisön jäsenet (opettajat, oppilaat/opiskelijat, muu henkilökunta) voivat osallistua koulun yhteisistä asioista päättämiseen.

Kaikki peruskoulut ja lukiot soveltavat jo käytäntöön uusia opetussuunnitelmia.


Lisää Kansanvalta.fi:ssä:
Lapset ja nuoret

Lisää verkossa:
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet [Opetushallitus]
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet [Opetushallitus]
Lukion opetussuunnitelman perusteet [Opetushallitus] 
Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet [Opetushallitus] 

Päivitetty 12.10.2006