Perustuslain mukaan jokaisella on Suomessa ”oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja osallistua niihin”. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan.

Moniäänisyys kuuluu demokratiaan

Demokratiaan kuuluu erottamattomasti moniäänisyys ja moniarvoisuus. Demokratia on vuoropuhelua yksilöiden, ryhmien ja yhteiskunnan välillä. Joskus ihmisten näkemykset saattavat olla kaukanakin toisistaan, mutta demokratian avulla näitä erimielisyyksiä pyritään sovittelemaan. 

Yhdistymis- ja kokoontumisvapaus takaavat kansalaisille mahdollisuuden tulla yhteen keskustelemaan heille tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä ja ajamaan yhteisiä tavoitteita.

Kansalaisten ääni vahvistuu ryhmässä

Yhteiskunnallisen kansanliikkeen tai kansalaisjärjestön perustaminen tai niissä toimiminen on poliittista osallistumista. Kansalaisryhmän mielipide kuuluu yleensä paremmin kuin yksittäisen ihmisen.

Vastuunkantajia on useampia, ryhmän nimi saadaan helpommin tutuksi ja sen alla voidaan toimia eri yhteyksissä. Hallinnon ja päättäjien on helpompi toimia asiansa osaavien kansalaisryhmien kanssa, sillä niiden tiedetään edustavan useamman ihmisen jäsenneltyä mielipidettä.

Kansalaisjärjestö voi toimia, vaikka se ei olisikaan hyväksyttänyt sääntöjään valtakunnallisessa yhdistysrekisterissä ja rekisteröitynyt sinne. Tällöin vastuu yhdistyksen asioista on henkilökohtaisesti päätökset tehneillä ihmisillä. Jonkinasteinen järjestäytyminen kuitenkin kannattaa. Silloin ryhmällä on kasvoja, jotka voivat tarvittaessa edustaa sitä ulospäin.

Painostusryhmä haluaa vaikuttaa päätöksiin

Kansalaisjärjestöt ja kansanliikkeet toimivat usein painostusryhminä. Se tarkoittaa, että kansalaiset käyttävät valtaansa painostaakseen päättäjiä tekemään kansalaisten kannalta oikeudenmukaisilta tuntuvia päätöksiä.

Tällöin vapaasti järjestäytynyt kansalaisryhmä jo tosi asiassa osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja julkiseen päätöksentekoonkin.

Painostusryhmä voi olla esimerkiksi vanhempainryhmä, joka osallistuu tarmokkaasti keskusteluun kunnan koulujen tulevaisuudesta. Kansalaisliikkeen tai -järjestön perustaminen jonkin ajankohtaisen asian ympärille on nopea ja usein tehokas tapa koota samanmielisiä ihmisiä yhteen.

Puolue pyrkii pysyväksi päätöksentekijäksi

Osallistuminen puoluetoimintaan avaa kanavia suoraan poliittiseen päätöksentekoon. Puoluetoiminta on – kaikesta osakseen saamasta kritiikistä huolimatta – edelleen tehokkaimpia tapoja vaikuttaa laajasti yhteiskunnan muutokseen. Myös puolueet ovat moniarvoisia, ja niiden sisällä käydään vilkasta mielipiteiden vaihtoa.

Puolueen perustaminen on tapa järjestäytyä politiikassa ja ottaa osaa yleisiin vaaleihin. Puolueen perustajat tavoittelevat pysyvää paikkaa päätöksenteossa, eivätkä halua vain vaikuttaa vallassa oleviin päättäjiin. Suomessa puoluetoimintaa säätelee puoluelaki. Virallisen, vaaleihin osallistuvan puolueen tulee olla puoluerekisterissä.

Kansalaisliikkeet vievät yhteiskuntaa eteenpäin

Kansalaisten oma vapaa toiminta on tuottanut suomalaiseen yhteiskuntaan paljon hyvää. Esimerkiksi raittiusliikkeen, työväenliikkeen tai naisasialiikkeiden rooli suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa on ollut suuri.

Kun yksilöt muodostavat ryhmän, he voivat helpommin nostaa politiikkaan itselleen tärkeitä kysymyksiä. Toisinaan nämä asiat saattavat olla sellaisia, joita valtaväestö ei ole ajatellut lainkaan poliittiseksi. Esimerkiksi Seta on perännyt seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksia Suomessa.

Yhä edelleen tuoreet yhteiskunnalliset ideat kumpuavat vireistä kansalaisliikkeistä. Kansalaisjärjestöjen toimintatavat vaihtelevat, samoja päämääriä voidaan tavoitella vallitsevaa järjestystä vastustavissa kuin sen kanssa läheisessä yhteistyössä toimivissa kansalaisliikkeissä.

Nykyisin kansalaisten liikkeet ja verkostot eivät toimi pelkästään kansallisvaltioiden tasolla, vaan ihmiset haluavat vaikuttaa kansainvälisesti. Globaaliksi kansalaisyhteiskunnaksi kutsutaan niitä kansalaisia ja kansalaisten järjestöjä, verkostoja ja yhteisöjä, jotka pyrkivät osallistumaan keskusteluun maailmanpolitiikan kysymyksistä ja vaikuttamaan päätöksentekoon.


Lisää Kansanvalta.fi:ssä:
Globaali kansalaisyhteiskunta  

Lisää verkossa:
Yhdistyslaki [Finlex.fi]
Yhdistyksen perustaminen [Patentti- ja rekisterihallitus]
Puolueen perustaminen [Vaalit.fi]  

Päivitetty 22.8.2006