Kuluttajat vaikuttavat ensi sijassa kulutustottumuksilla ja ostopäätöksillä, Ostopäätöksiin kuuluvat esimerkiksi osto- tai maksuboikotit. Kuluttajat voivat kieltäytyä ostamasta tai maksamasta joitakin tuotteita tai palveluita, jos nämä eivät täytä heidän vaatimuksiaan.

Tuotteita ei joko hankita lainkaan tai ne korvataan ”moraalisemmiksi” tai ”eettisemmiksi” koetuilla tuotteilla.

Kuluttamisen kysymykset ovat monimutkaisia

Kuluttamiseen liittyy paljon periaatteellisia kysymyksiä. Onko kuluttaminen lähtökohtaisesti hyvä vai paha asia? Mikä on kohtuullista kuluttamista? Onko parempi suunnata kulutusta palveluihin kuin tavaroihin? Kuten missä tahansa poliittisessa toiminnassa, kuluttamisessakaan ei ole yhtä oikeaa totuutta. Kulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja niiden vastauksista ei vallitse yksimielisyyttä.

Yhdelle hyvää kuluttamista on ostaa lähellä tuotettuja, kotimaisia hyödykkeitä. Toinen haluaa tukea kehitysmaiden viljelijöitä. Kolmas uskoo suuryhtiöiden tuotantoketjujen olevan eettisimpiä, sillä näiden on vaalittava mainettaan pikkuyrityksiä tarkemmin. Neljäs panostaa kalliisiin laatutuotteisiin, joille luvataan pitkää ikää.

Erityisen politisoituneita ovat kysymykset eläinten hyötykäytöstä ihmisen tarpeisiin. Vegetarismi eli kasvissyönti voikin olla henkilökohtaisen poliittisen mielipiteen ilmaisu. Jotkut ihmiset kieltäytyvät kuluttamasta mitään eläinkunnasta peräisin olevaa. Jotkin hyödykkeet on kokonaan kielletty epäeettisinä: Suomessa ei esimerkiksi saa myydä valaanlihaa.

Kuluttajana vaikuttamisen tapoja ovat esimerkiksi:

• ostopäätökset
  kuten boikotit, luomu, Reilu kauppa, uusiotuotteet, kotimaisuus, kirpputorit ja eläimillä testaamattomat tuotteet.
• kulutuksen vähentäminen ja suuntaaminen 
  kuten kirpputorit, uusiokäyttö, materian sijasta palveluita, pitkäikäiset tuotteet, veden- ja sähkönkulutuksen sekä pakkausjätteen minimointi.
• liikkumiseen liittyvät valinnat
  kuten julkiset liikennevälineet, ekologinen luontomatkailu ja matkailuyrittäjien vertailu kestävässä kehityksessä.

Eettisyys käy kaupaksi

Aktiivisten ja äänekkäiden kuluttajien toiminnan takia yritykset ovat joutuneet muuttamaan toimintatapojaan. Samalla yritykset ovat oivaltaneet, että eettisyydestä voi tehdä kilpailuvaltin.

Kuluttajia herätellään vaatimaan tuotteita, jotka vastaavat heidän arvomaailmaansa. Markkinoille onkin ilmestynyt useita ”eettisesti kestävämpiä” vaihtoehtoja. Valinnoissa kuluttajaa auttavat erilaiset pakkauksista löytyvät tuotemerkinnät.

Todellisuudessa kuluttajan on monesti hyvin vaikea vertailla, mikä tuote loppujen lopuksi on toista tuotetta eettisempi tai ympäristöystävällisempi. Onneksi kuluttajan oppaita löytyy runsaasti mm. internetistä. Kuluttajaviraston lisäksi ainakin ympäristöjärjestöt ja eläinsuojelujärjestöt julkaisevat omia oppaitaan.

Kuluttajien asema vahvistunut

Suomessa, kuten muissakin maissa, tehdään laajempaa kuluttajapolitiikkaa. Erilaiset poliittiset kuluttajaliikkeet painostavat yrityksiä ja poliittisia päättäjiä. Yrityksiltä vaaditaan esimerkiksi eettisempiä tuotteita, sellaisia joiden valmistuksessa ei ole riistetty työntekijöitä tai luonnonvaroja.

Suomessa Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen tehtävänä on turvata kuluttajien taloudellinen, terveydellinen ja oikeudellinen asema sekä toteuttaa kuluttajapolitiikkaa. Kuluttaja-asiamies valvoo kuluttajan suojaksi säädetyn lainsäädännön noudattamista.

Suomessa ajankohtainen kuluttajapolitiikan kysymys on ryhmäkanteen käyttö tilanteissa, joissa yritys on aiheuttanut menetyksiä suurelle kuluttajaryhmälle.

Maailmalla mainetta ovat saaneet tapaukset, jossa kuluttajat ovat vaatineet ryhmäkanteilla tupakkayhtiöitä korvaamaan tupakasta aiheutuneita sairauksia. Ryhmäkannetta käytetään useimmiten vähemmän kiistanalaisissa asioissa.


Lisää verkossa:
Kestävä kulutus [Kuluttajavirasto] 
Kestävä kehitys - Kulutus [Opetushallitus]
KODIN Energiaopas [TTS]
Kuluttajavalituslautakunnan verkkosivut

Päivitetty 8.9.2006