Miten suomalaiset osallistuvat politiikkaan? Kirjassa Vaalit ja Demokratia Suomessa (WSOY, 2005) politiikan tutkijat jakavat suomalaiset osallistumistapojensa mukaan neljään ryhmään: 

• Aktiiviset osallistuvat politiikkaan perinteisillä ja ei-perinteisillä tavoilla. Heille raja ”oikean” ja ”väärän” poliittisen osallistumisen välillä on vaikeasti määriteltävä. Aktiiviset äänestävät vaaleissa ja kirjoittavat mielipidekirjoituksia, mutta osallistuvat myös ostoboikotteihin ja mielenosoituksiin.
• Traditionalistit osallistuvat ainoastaan perinteisillä tavoilla, kuten vaaleissa äänestämällä ja luottamuselimissä toimimalla.
• Uusaktivistit suuntaavat tarmonsa lähes pelkästään ei-perinteisiin osallistumistapoihin.  Heille tärkeitä ovat esimerkiksi kulutuspäätökset, vetoomukset ja mielenosoitukset.
• Passiiviset eivät osallistu politiikkaan perinteisillä tai ei-perinteisillä tavoilla. He nukkuvat vaaleissa, eivätkä lähde mukaan mielenosoituksiin. Tutkimusten valossa nuoret miehet ovat väestön passiivisimpia politiikkaan osallistujia.

Äänestysaktiivisuus laskussa, osallistuminen nousussa

Suomessa ja muissa länsimaisissa demokratioissa äänestysaktiivisuus on viime vuosikymmeninä pudonnut. Suomessa äänestysaktiivisuus on laskenut Euroopan maista kolmanneksi eniten. Huonommin on mennyt vain Hollannissa ja Sveitsissä. Eduskuntavaaleissa vuonna 2003 äänestysprosentti oli vain noin 70 ja kunnallisvaaleissa 2004 jäätiin jonkin verran alle 60 prosentin.

Puolueiden toimintaan osallistuu tällä hetkellä aktiivisesti noin kaksi prosenttia suomalaisista, kun vuonna 1980 vastaava osuus oli kuusi prosenttia. Innostus poliittista järjestötoimintaa kohtaan on hiipunut.

Myytti nuorten passiivisuudesta ruokkii itseään

Erityisesti nuorten äänestysaktiivisuudesta on oltu huolestuneita. Tutkimusten mukaan puhe nuorten passiivisuudesta ruokkii itse itseään.

1970–1980-luvulla syntyneistä 59 prosentilla on myönteinen asenne poliittista osallistumista kohtaan, mutta vain runsas kolmasosa arvioi ikätovereidensa suhtautuvan myönteisesti. Julkisessa keskustelussa esiintyvä olettamus nuorten passiivisuudesta onkin myytti, jonka nuoret ovat itse omaksuneet ja joka heijastuu heidän käyttäytymiseensä.

Ihmiset toimivat uusilla tavoilla

Pelkkä vaaliosallistumisen lasku ei kuitenkaan anna kokonaiskuvaa poliittisen osallistumisen muutoksesta. Ihmisten halukkuus ja valmius osallistua vetoomusten, ostoboikottien ja mielenosoitusten avulla politiikkaan on suurempaa kuin aiemmin. Ihmiset ovat siis suunnanneet poliittista toimintaansa uudelleen.

Tutkimuksissa suomalaiset ilmoittavat myös olevansa kiinnostuneita politiikasta. Suomalainen osallistuminen yhdistysten ja ammattiliittojen toimintaan on sekin kansainvälisesti mitattuna huippuluokkaa.

Päivitetty 16.10.2006