Yhteistoiminta toimintamallina on ikiaikainen tapa saada aikaan asioita silloin, kun yksittäisten ihmisten voimat eivät ole siihen riittäneet. Talkoot ja nuottakunnat ovat perinteisiä suomalaisia yhteistoiminnan muotoja. 

Osuustoimintaa jäsenet harjoittavat toteuttaakseen yhteisiä taloudellisia, sosiaalisia tai kulttuurisia tavoitteitaan. Osuustoiminnassa palvelujen käyttäjät omistavat palvelujen tuottajat. Täten palveluja eniten käyttävät saavat myös eniten etua siitä, että ovat sijoittaneet tietyn summan rahaa osuuskunnan kassaan.

Tavoitteena etujen tuottaminen jäsenille

Osuuskunnan keskeiset periaatteet ovat lukumäärältään rajoittamaton ja kaikille avoin jäsenkunta sekä etujen tuottaminen jäsenille, ei pääomasijoittamisen kautta saatavan rahallisen tuoton muodossa, vaan osuuskunnan tuottamina palveluina.

Yleisempänä tavoitteena on synnyttää markkinoille monien pienten, mutta samaan suuntaan ja samaan aikaan toimivien yrittäjien markkinavoima, jossa yritystoiminnan tavoitteet ja toimintatavat päätetään demokraattisesti etukäteen sovittujen periaatteiden pohjalta.

Tarkoituksena on, että yhteisesti omistetulla ja yhteiseen lukuun harjoitettavalla yritystoiminnalla tavoiteltu hyöty jakaantuu mahdollisimman tasapuolisesti kaikille yhteistoimintaan osallistuville. Osuuskunnan jäsenillä on yhtäläinen päätösvalta osuuskunnan asioihin, ellei säännöissä ole toisin päätetty.

Osuuskuntien menestys jatkuu

Mielenkiintoinen viime vuosien kehityspiirre suomalaisessa osuustoiminnassa ovat uudet pienosuuskunnat (ns. uusosuuskunnat), jotka ovat ilmestyneet kuvaan mukaan 1980-luvun lopulta lähtien. Osuuskuntien perustamisen kannalta ilmiö on merkittävä, sillä edellinen osuuskuntien perustamisvaihe, jolloin syntyivät nykyisin asemansa jo vakiinnuttaneet (suuret) osuuskunnat, tapahtui maassamme jokseenkin sata vuotta sitten.

Suomessa on perustettu uusosuuskuntia vuosina 1987–2002 yhteensä 1 438, eniten vuosina 1997–2000, silloin yli 200 vuodessa. Osa osuuskunnista on lopettanut toimintansa. Vuonna 2004 osuuskunnissa oli yhteensä noin 3,6 miljoona jäsentä ja osuuskuntia oli 3 670 kappaletta.

Säätiöt keskittyvät jakamaan apurahoja ja avustuksia

Suomessa toimii n. 2 700 säätiötä. Säätiöt jakavat yleensä apurahoja ja avustuksia tiettyihin tarkoituksiin yksityisille henkilöille, kansalaisjärjestöille ja muille yhteisöille. Pääosassa säätiöitä muu toiminta on hyvin vähäistä. Tunnetuimpia ja pääomaltaan ylivertaisia säätiöitä ovat Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfonden. 

Säätiöt tukevat taloudellisesti eri tieteenalojen tutkimusta, taidetta ja kulttuuria. Muutamat säätiöt keskittyvät vain lääketieteen ja tekniikan tutkimuksen tukemiseen. Lisäksi eräillä suuryrityksillä ja suurimmilla yliopistoilla on omat vakavaraiset säätiönsä. 


Lisää verkossa:
Wuokko - uusosuustoiminnan palvelusivut [Pellervo-seura]
Säätiöpalvelu [Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry]

Päivitetty 24.8.2006