Demokratia tarkoittaa sananmukaisesti kansan valtaa (kreik. demos = kansa, kratos = valta). Demokratiassa kansalla on oikeus poliittisen vallan käyttöön, oikeus vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Demokratian käsite on monisyinen. Sanaa demokratia käytetään usein niin huolimattomasti, että koko sanan merkitys on vaarassa vesittyä. Demokratialla voidaan tarkoittaa ainakin

• arvoa
• kansan tai enemmistön tahdon toteutumista
• yhteiskuntamallia
• menettelytapaa päättäjien valitsemiseksi.

Demokratia on "yleistä hyvää"

Laajimmillaan demokratia ymmärretään arvoksi, jolloin demokratia merkitsee jotakin yleistä hyvää: yksilönvapautta, kansalaisten poliittisia oikeuksia, sananvapautta, suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa, jne. Demokratian sateenvarjon alle mahtuu monia hyviä ja tärkeitä arvoja. Vastaavasti epädemokraattisuudella tarkoitetaan usein monia paheksuttavia tai korjaamista vaativia asiantiloja.

Demokratia liitetään myös kansan tahtoon tai enemmistön tahtoon. Demokratia on jotakin, jossa nämä perin juhlavat päämäärät toteutuvat.

Politiikan tutkijat käyttävät varoen näitä käsitteitä, jotka ovat osoittautuneet hatariksi ja epämääräisiksi. Useinkaan kansan tai enemmistön tahtoa ei saada yksiselitteisesti selville. Mitä useampia päätösvaihtoehtoja on olemassa, sitä vaikeampaa aitoa ja todellista enemmistön tahtoa on selvittää.

Yhteiskuntamallina demokratia tarkoittaa järjestelyä, jossa ylintä poliittista valtaa käyttää kansa. Käytännössä nykyään toteutetaan edustuksellista demokratiaa, jossa päätöksentekovalta on siirretty vaaleilla valituille edustajille.

Parlamentaarisessa järjestelmässä hallituksen tulee nauttia edustuslaitoksen eli parlamentin luottamusta. Parlamentarismi ja vallanjako on toteutettu eri maissa hieman eri tavoin. Monet valtiot kutsuvat itseään demokratioiksi, vaikka ne eivät demokratian normeja täyttäisikään.

Demokratia on tapa valita vastuulliset päättäjät

Länsimaissa demokratia määritellään useimmiten keinona valita poliittisia päättäjiä. Demokratia on siis menettelytapa, jolla kansa valitsee keskuudestaan johtajansa.

Kansalaiset päättävät, ketkä johtavat ja edustavat heitä. Demokratia toteutuu vapaissa vaaleissa, joissa päätöksentekijäehdokkaat kilpailevat äänistä. Luottamustehtävässään epäonnistuneet johtajat voidaan vaaleissa vaihtaa uusiin. Demokratian toteuttamismuodot vaihtelevat eri maissa ja kansanvaltaisia vaalitapoja on useita.

Demokratia on keskustelua

Demokratiaan kuuluu mielipiteiden kirjo. Ihmiset eivät ole samaa mieltä asioista, mutta demokraattisten menettelytapojen avulla he yrittävät saada aikaan yhteisiä päätöksiä. Kaikilla tulee olla samanarvoiset oikeudet osallistua päätöksentekoon.

Antiikin kreikkalaiset uskoivat, että vasta vapaan keskustelun päätteeksi voitiin tehdä hyviä päätöksiä. Keskustelijaksi ei kuitenkaan päässyt kuka tahansa. Antiikissa poliittiset oikeudet koskivat vain vapaita miehiä.

Keskustelun perusajatus kuuluu yhtä lailla moderniin kansanvaltaan. Demokratia on vuoropuhelua yhteiskunnan yksilöiden ja lukemattomien ryhmien välillä.

Vaikka demokratiassa noudatetaan enemmistöperiaatetta, aito kansanvalta ei voi olla enemmistön diktatuuria, vaan siihen kuuluu vähemmistöjen ja erityisryhmien mielipiteiden huomioon ottaminen ja heidän oikeuksistaan huolehtiminen. Vähemmistöjen oikeuksien toteutuminen mittaa demokratian toimivuutta armottomasti. Suhteellisen vaalitavan erääksi hyväksi puoleksi on katsottu, että sen avulla myös vähemmistöjen ääni kuuluu päätöksenteossa.

Pelkän enemmistön tahdon nojalla ei voida rikkoa kansanvallan periaatteita, kuten kansalaisten perusoikeuksia. Vastaavasti vähemmistöt eivät saa lamauttaa koko päätöksentekoa. Aina ne, jotka huutavat äänekkäimmin, eivät ole oikeassa. Demokratiassa ”maan hiljaisillakin” on mahdollisuus vaikuttaa – esimerkiksi vaalien kautta.

Miten demokratian tunnistaa?

Mikä on demokratiaa, mikä ei? Demokratialle välttämättömiä tunnuspiirteitä ovat

• vapaat, rehelliset vaalit
• vastuunalainen hallitus
• kansalaisten perusoikeudet
• demokraattinen kansalaisyhteiskunta.

Vapailla, rehellisillä vaaleilla valitaan päättäjät. Hallitus ja muut päättäjät ovat poliittisessa vastuussa päätöksistä. Hallituksen valtaa säädellään lainsäädännöllä.

Kansalaisille on taattu perusoikeudet, jotka takaavat mm. heidän mahdollisuutensa osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Vireä ja julkisesta vallasta erillään oleva kansalaisyhteiskunta kokoaa kansalaisia toimimaan yhdessä erilaisten tavoitteiden ja päämäärien puolesta.

Demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluu, että myös kansalaisten järjestöt ja yhdistykset ovat kansanvaltaisesti muodostettuja. Järjestöjen sisälläkin tulisi noudattaa demokraattisia periaatteita.

Lue lisää aiheesta Helsingin yliopiston verkko-oppikirjassa 

Päivitetty 24.8.2006