Valtioneuvosto teki 4.2.2010 periaatepäätöksen demokratian edistämisestä, joka sisältää myös demokratiaoppimista koskevia linjauksia. Periaatepäätöksellä pyritään madaltamaan koulujen kynnystä käsitellä poliittis-yhteiskunnallisia sisältöjä sekä osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja kouluopetuksessa. Oppilaskuntien asemaa halutaan vahvistaa perusasteella ja kouluja kannustetaan kehittämään oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia vahvistavia menettelytapoja ja käytäntöjä.

Kansalaisjärjestöjen neuvottelukunnan tehtävänä on edistää kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja sitä kautta vahvistaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. KANE:n osallisuusjaoston keskeisiä tavoitteita puolestaan on muun muassa edistää ihmisten elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia aktiivisen kansalaisuuden ja demokratiaoppimisen vahvistamiseksi.

Osallisuusjaosto järjesti demokratiaoppimista kouluissa ja järjestöissä käsittelevän seminaarin järjestökentälle, opetustehtävissä ja -hallinnossa työskenteleville, alaa opiskeleville sekä muille aiheesta kiinnostuneille. "Aktiiviset kansalaiset koulunpenkillä - järjestöt demokratiaoppimisen tukena" -seminaari keräsi Tieteiden talolle noin 40 osallistujaa. Tilaisuuden teema oli ajankohtainen, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2009 asettaman työryhmän ehdotukset perusopetuksen uudeksi tuntijaoksi oli määrä julkistaa seuraavalla viikolla. Tuntijaosta päätetään alkuvuodesta 2011.

Aamupäivän asiasisällöstä puheenvuorojen muodossa vastasivat rehtori Björn Wallén Svenska studiecentralenista, pääsihteeri, tutkija Leo Stranius Luontoliitosta, projektikoordinaattori Anni Välikangas Reilun kaupan puolesta Repu ry:stä, puheenjohtaja Alina Böling Finlands Svenska Skolungdomsförbundenista, tuntijakotyöryhmän jäsen, rehtori Päivi Laukkanen Suomen Rehtorit ry:stä, puheenjohtaja Teppo Säkkinen Suomen lukiolaisten liitto ry:stä sekä lehtori Petter Wallenius Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:stä. Käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa: globaalin kuluttajan ajokortti liittyen kansalaisvaikuttamiseen kouluissa, demokratiaoppimisen kehittäminen opetussuunnitelmissa sekä erilaiset demokraattisen toimintakulttuurin esimerkit ja metodit. Punaisena lankana tilaisuudessa kulki ajatus siitä, mihin demokratiaoppimista ja -kasvatusta tarvitaan ja mitkä ovat parhaita keinoja niiden edistämiseen.

Jotta osallistuminen ei olisi jäänyt seminaarissa vain puheen tasolle, oli paikalle saapuneilla mahdollisuus jakaa ideoitaan aamupäivän aikana kahdessa pienryhmätyöskentelytuokiossa. Ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat testasivat asenteitaan päivän teemaan nivoutuen arvojanalla. Ryhmätyössä jokainen asetti oman "pelinappulansa" lattialle piirretylle arvojanalle siihen kohtaan, mihin koki sen parhaiten sopivan. Arvojanalla mitattiin asenteita liittyen seuraaviin ajankohtaisiin väittämiin:

1. Poliittis-yhteiskunnallisia asioita käsitellään kouluopetuksessa liian vähän.
2. Hallinto toimii liian järjestökeskeisesti eikä kykene huomioimaan epämuodollisia vaikuttamistapoja.
3. Demokratiaoppimisessa toiminta on tietoa tärkeämpää.
4. Äänestysikärajan laskeminen 16 ikävuoteen vahvistaisi demokratiaoppimista myös kouluissa.
5. Puolueilla ja niiden nuorisojärjestöillä tulisi olla vapaampi pääsy kouluihin esittelemään toimintaansa.
6. Vaaliosallistuminen ja äänestäminen ovat hyvä tapa lisätä demokratiaoppimista.

Toisessa ryhmätyössä kartoitettiin parhaita keinoja demokratiaoppimisen edistämiseksi. Osallistujia pyydettiin jo seminaarin alussa kirjaamaan päivän aikana ylös omasta mielestään toteuttamiskelpoisimpia ja toimivimpia ideoita. Myöhemmin ryhmät jakoivat tahoillaan ehdotuksensa, joista kukin ryhmä valitsi keskenään yhden kilpailemaan muiden ryhmien ehdotuksia vastaan. Seminaarin osallistujilla oli kahvitauon aikana mahdollisuus äänestää neljän ryhmän voittajaideoista parhainta.

Eniten ääniä kerännyt ehdotus oli koulujen kansalaisaktiivisuusviikko monine demokratiaa edistävine toimintoineen. Ehdotuksia viikon sisällöksi oli muun muassa oppilaiden vaikuttaminen omaan kouluympäristöönsä, vierailut päättäjien luona, tehostettu demokratianäkökulma kaikessa opetuksessa sekä koululaisten demokratiapalkinto, joka jaettaisiin kunnallisesti tai jopa valtakunnallisesti parhaalle oppilaiden itse tuottamalle idealle demokratian edistämisestä.

Tilaisuuden kommenttipuheenvuorossa Suomen lukiolaisten liitto ry:n puheenjohtaja Teppo Säkkinen totesi, tiivistäen seminaarin ajatuksen, että "koulun tulee valmistaa aktiiviseen kansalaisuuteen ja siihen tulee jatkuvasti pyrkiä ja kannustaa koulun omissa toiminnoissa". Päivän osallistujat vievät toivottavasti tahoillaan eteenpäin ideariihien tuottamia demokratiaoppimisen ja aktiivisen kansalaisuuden edistämisen keinoja. Suotavaa olisi myös, että uuden tuntijakoehdotuksen lisätty osallisuusnäkökulma korostuisi perusopetuksessa, sillä peruskoulu on se paikka, joka tavoittaa suuren osan tulevaisuuden aktiivisista ja yhteiskunnan asioista kiinnostuneista nuorista ja aikuisista.

Lisätietoa Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:sta.