Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 ja se tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990. Yleissopimus on Geneven sopimusten jälkeen maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus, ja sen on ratifioinut 193 valtiota. Suomi on ollut sopimuksen osapuolena heinäkuusta 1991. Sopimus sisältää vähimmäisvaatimukset lasten suojeluun, hyvinvointiin ja osallistumiseen.

Sopimukseen sisältyy neljä keskeistä yleisperiaatetta, joita on noudatettava kaikkia sopimuksen oikeuksia sovellettaessa. Ne ovat syrjinnän kielto (artikla 2), lapsen edun ensisijaisuus (artikla 3), oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artikla 6) sekä velvoite ottaa huomioon lapsen näkemys hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti (artikla 12).

Lapsilla on omat oikeudet - vaikuttamiskampanja on ollut toiminnassa sopimuksen 20-vuotisjuhlavuonna. Kampanja korostaa lasten osallistumisen merkitystä. Tavoitteena on myös, että mahdollisimman moni aikuinen tuntee lapsen oikeudet ja kokee ne omaksi velvollisuudekseen. Kampanjan toteuttavat yhteistyössä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, lapsiasiavaltuutettu, kansalaisjärjestöt sekä evankelisluterilainen kirkko. Juhlavuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Lue lisää ja osallistu keskusteluun.