Muistion mukaan sähköisen äänestyksen kokeilu ei kokonaisuutena arvioiden onnistunut, koska äänestys keskeytyi 232 käyttäjältä ja korkein hallinto-oikeus määräsi vaalit uusittavaksi. Hankkeesta saatiin kokemusta sähköisen äänestyksen mahdollista jatkokehittämistä varten.

Vaaliviranomaisten työ ei sähköisen äänestyksen kokeilussa vähentynyt odotetulla tavalla, sillä vaikka monet tehtävät vähenivätkin, vaalien valmistelutehtävät lisääntyivät merkittävästi. Vaalivarmuus parani siltä osin, että esim. epäselviä äänestysmerkintöjä ei ollut. Itse äänestystoimitus nopeutui erityisesti ennakkoäänestyksessä. Sähköisten äänten laskenta oli kuitenkin odotettua hitaampaa. Kokeillun järjestelmän kustannukset olivat korkeat.

Kokeilussa ilmeni, että jos sähköinen äänestys olisi laajamittaisesti käytössä, voitaisiin ennakkoäänestyksen päättymisen ja vaalipäivän välinen neljän päivän ajanjakso poistaa.

Keskeiset ehdotukset jatkotyölle

Mikäli sähköisen äänestyksen kokeilua päädytään jatkamaan, tulisi vakavasti harkita sähköisen äänestysjärjestelmän toteuttamista avoimella lähdekoodilla vaalien toimittamisen läpinäkyvyyden vuoksi. Avoimella koodilla toteutettu järjestelmä on vapaasti tutkittavissa, jolloin äänestäjillä on mahdollisuus varmistua siitä, että järjestelmä toimii oikein.

Jatkossa tulisi myös harkita paperille tulostettavaa varmennetta sähköisestä äänestyksestä, jotta äänestäjä voi itse tarkistaa ja hyväksyä antamansa äänen.

Muistiossa korostetaan, että erityistä huomiota tulee kiinnittää äänestysjärjestelmän käyttäjäystävällisyyden suunnitteluun ja testaamiseen.

Siirry keskusteluun