Väen väheneminen on laskenut äänestysprosenttia pienissä vaalipiireissä, joissa taktisista syistä kansalainen äänestää usein muuta kuin ensisijaisesti kannattamaansa ehdokasta. Eduskuntavaaliehdokkaiden kampanjakustannukset ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi. Muun muassa nämä tulokset ilmenevät tänään 30. tammikuuta julkistetusta Vaalitutkimus 2007 -teoksesta.

Neljäntoista politiikan ja viestinnän tutkijan yhteisraportti vuoden 2007 eduskuntavaaleista sisältää runsaasti uutta tietoa vaaleista ja äänestämisestä.

Kansalaisten motivaatio käyttää äänioikeuttaan havaittiin pienissä vaalipiireissä pienemmäksi kuin suurissa. Tutkimuksen mukaan pienissä vaalipiireissä myös taktinen äänestäminen eli sellainen äänestäminen, missä kansalainen äänestää muuta kuin ensisijaisesti kannattamaansa vaihtoehtoa, on yleisempää kuin suurissa vaalipiireissä.

Vaalirahoitusilmoitusten perusteella ehdokaskampanjat kallistuivat kolmanneksella vuodesta 2003 vuoteen 2007. Tutkimus arvioi, että tämä johtuu yksilökeskeisestä vaalijärjestelmästä sekä kamppailusta suurimman puolueen asemasta.

Puolueiden puheenjohtajien merkitys oman puolueensa vaalimenestykselle on lisääntynyt erityisesti 2000-luvulla. Poliittiseen oikeistoon itsensä samastavat kansalaiset suhtautuvat politiikan henkilöitymiseen myönteisemmin kuin poliittiseen vasemmistoon itsensä samastavat, todetaan tutkimuksessa.

Tutkimuksen mukaan internetin käyttö ehdokkaiden ja puolueiden kampanjoinnissa ei näytä vaikuttaneen pienten ja suurten puolueiden keskinäiseen näkyvyyteen. Internet ei toistaiseksi myöskään näytä aktivoineen vaaliosallistumiseen uusia ryhmiä. Netissä politiikkaa seuraavat ne, jotka seuraavat politiikkaa muillakin tavoilla.

Puolueiden väliset vaaliliitot ovat olennaisesti parantaneet pienten puolueiden mahdollisuuksia saada eduskuntaan kansanedustajia. Silti suurten puolueiden osuus edustajanpaikoista on suurempi kuin niiden osuus vaalissa annetuista äänistä. Ilman vaaliliittoja suuria puolueita suosiva poikkeama suhteellisuudesta olisi vielä nykyistäkin suurempi. Vaaliliittopolitiikassaan tutkimuksen mukaan parhaiten onnistunut Suomen Kristillisdemokraatit on saanut edeltäjineen kaksi kolmasosaa kansanedustajanpaikoistaan vaaliliittojen avulla.

Tutkimuksen tehnyt tutkijaverkosto eli ns. vaalitutkimuskonsortio on tehnyt kansallisen vaalitutkimuksen sekä vuoden 2003 että vuoden 2007 eduskuntavaaleista.

Tutkimuksen pääaineistona käytettiin Taloustutkimus Oy:n kokoamaa valtakunnallisesti edustavaa käyntikyselyä. Se kerättiin maalis-toukokuussa 2007 ja siihen vastasi 1422 valitsijaa. Tutkimusta rahoittivat muun muassa Suomen Akatemia ja oikeusministeriö, joka ylläpitää vaalitutkimustuloksiin nojautuvaa portaalia demokratiaindikaattoreista. Päivitettyihin demokratiaindikaattoreihin voi käydä tutustumassa osoitteessa:
http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Tutkimusjakehitys/Demokratiaindikaattorit

Lisätietoja:

Dosentti Sami Borg ja professori Heikki Paloheimo, Tampereen yliopistosta, sähköposti: etunimi.sukunimi@uta.fi, kirjan kirjoittajaesittelyssä mainitut muut tutkijat sekä
erikoissuunnittelija Niklas Wilhelmsson oikeusministeriöstä, puh. (09) 1606 7966 tai GSM (050) 409 2883, sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Teos: Sami Borg ja Heikki Paloheimo (toim.): Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007. Tampere University Press 2009, 391 s.
Teosta myy Granum (granum.uta.fi)